Menimme hääpäivän kunniaksi syömään nepalilaiseen ravintolaan Kalasatamaan.
Ruoka oli oikein maukasta.
Pehmeä leipä tarjoillaan lämpimänä ja on herkullista.
Vuerailimme lounaan jälkeen Kultiksella, joka tarjoilei meille itse tekemäänsä mustaherukkajäätelöä. Nam!
Kultiksen ikkunasta näkyy, mitä itäväylällä tapahtuu. Tie ja maa on kaavittu pois vasemmalla olevalta alueelta. Paljastunut kallio aiotaan ilmeisesti ampua pois. Liikenne kiepaisee alla näkyvää ramppia pitkin ohi työmaan.
Erittäin tärkeä asia saatiin alulle tänään. Kultis lähti opastamaan vaimoani ajamisen alkuun ja minä jäin lukemaan Iltasanomia. Näin on hyvä, minä ja vaimo ajamisen aakkosten parissa olemme kuin tuli ja vesi.
Pohdimme tänään kysymystä kuskistamme 40 vuotta sitten. Muistan selvästi tuon tapahtuman, jonka kerroin edellisessä postauksessa. Siinä mielikuvassa kuskimme oli ehdottomasi vaimoni lankomies joka kuljetti meitä punaisella Audilla. Meidän hääkuskimme oli kuitenkin jo edesmennyt pikkuserkkuni Esa Niskakoski ja auto oli appiukon Fiat. Miten tämä on mahdollista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti