Peruna kerrallaan, sanoo Tahkokallio. Yhdeksästä perunasta on nyt kaksi syöty. Seitsemän kurssia tai kuten uusi nimitys kuuluu opinnon osaa (vai olisivatko nämä peräti opintoja) on jäljellä. Tuokin nimitys taitaa olla vaihtumassa, en muista mihin. Kahdessa on sen verran punnertamista ettei kannata haaveilla enemmästä. Kun tällä viikolla on yksi tilaisuus koululla muistaakseni keskiviikkona ja perjantaina päättäjäiset, näyttää siltä, että ensi viikollakin vielä töitä tehdään.
Pitäisi lukea vielä läksyjäkin. Lukupiiri Kirjaviisaat kokoontuu meillä ja eepokseksi on valikoitunut Häämeen-Anttilan Islamin käsikirja. Ei etene dekkari-imussa, mutta asia on kiinnostavaa. Toistaiseksi olen lukenut historiaa koskevaa osaa.
Islam ei ole lähetysuskonto. Muslimien tavoitteena ei siten ole se, että kaikki käännytetään muhamettilaisiksi. Heille on tärkeää, että valtio on islamilainen. Heille silti sopii, että muidenkin uskontojen edustajia asuu tällaisessa valtiossa ja he saavat harjoittaa uskoaan, mutta heidän on alistuttava valtion normeihin ja maksettava veronsa.
Muslimit eivät oikein voisi asua muunlaisissa maissa, mutta käytännössä heitä kuitenkin asuu. Suomessakin, kuten tiedämme.
Kuvio meni alunperin niin, että Muhammad oli sekä uskonnollinen että hallinnollinen johtaja. Saman kuvion toivottiin jatkuvan, mutta niin ei lopulta käynyt. Uskon vaikutus käytännön elämään pohjautui siihen mitä on Koraanissa ja mitä Muhammad muuten on sanonut. Tämän totuuden säilymistä haluttiin varjella siten, että uskonoppineet osasivat kertoa, miten tiedot voitiin johdattaa sinne, mistä ne ovat peräisin. Tästä johtuu uskonoppineiden suuri merkitys.
Alkuperäinen ideaali oli, että koko muslimimaailma on yhtä valtakuntaa, jolla on yksi päämies. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut kuten tiedämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti