Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 18. toukokuuta 2015

Dynaamisen haasteinen, verkottuva toimintaympäristö ja siinä sykkivä platform


Nykyään sanotaan varmaan, että on turbulentti toimintaympäristö, kun tilanteet vaihtelevat. Taisi olla viikko sitten koululla oppimisalusta pois käytöstä aamupäivän. Tänään oli aamuluokasta netti nurin. Etsin uuden luokan, odottelin Windowsin käynnistymistä ja totesin yhdeyden toimivan, siirryttiin sinne. Saatiin hommat vauhtiin. Yhdeksältä tuli kuitenkin häätö, kun luokka olikin varattu toiselle ryhmälle siitä lähtien. Onneksi löytyi kolmas luokka.


Mitähän kukkia nämä mahtavat olla? Näin niitä puistossa Vallilassa, kun kävelin autoa hakemaan. Reippaasti yritin kävellä, mutta alkoi painaa keuhkoissa. Pitäisi vain jaksaa malttaa antaa kunnon hiljalleen nousta.



Sörkan vankilan seinää. Sörkan vankilahan ei sijaitse Sörkassa vaan Hermannissa.


Yhdellä ryhmällä oli viimeiset neljä tuntia tänään. Hiillostin kovasti opiskelijoita tekemään pakollisen minimin ja aika hyvin onnistuin. Suuri osa ylsi ylemmäksi kuin arvosana ykköseen. Annoin paikalla oleville kurssipalautetta suullisesti ja laitoin numeroja. Muutama halusi jättää avoimeksi ja toimittaa vielä täydennystä. Jäin tuntien jälkeen arvioimaan loputkin ja lähetin heille palautteen viestinä. Onpahan nyt yksi kurssi yhdeksästä aika hyvällä mallilla.

Olen yrittänyt katsella muita automerkkejä ja -malleja, jotka olisivat pieniä, mutta korkeita.  Niitä ei tunnu juuri olevan. A-Mersu tuntuu olevan aika ainutlaatuinen. Nyt on Halikossa myynnissä aika hyvä ehdokas. Sattui sopivasti, kun vävymme tuli sopivasti Naantalista työmatkalle Hesaan ja yöpyy meillä. Hän lupasi käydä katsastamassa kärryn paluumatkallaan huomenna.











2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Tuo upea kasvi, joka tuo mieleeni aina hulahulahameisen neitosen, on keisarinpikarililja myös keisarinkruunuksi mainittu. Lisätietoa löytyy Wikipediasta.
Kiitos mielenkiintoisista otoksista, joita olet täällä esitellyt kaupungilla kierrellessäsi. Kuljet näköjään silmät auki ja intoa sinulla riittää moniin asioihin.
Se osoittaa voimakasta elämänhalua rankan sairastelun jälkeen.
Usein hiipivä väsymyksen tai voimattomuuden tunne kuulunee vielä toipumisaikaan. Itselläni on takana pian kuusi vuotta leukemiahoitojen päättymisestä eikä jaksaminen arjen askareissa ole vieläkään sama kuin ennen sairastumista.
Olkaamme iloisia, että olemme hengissä ja voimme nauttia puolisomme ja jälkikasvumme seurasta,
Voimia ja iloa kevääseesi!
Raili Espoosta

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos Raili myötäelävästä viestistäsi kukkatietoineen. Hyvä tietää, että toipuminen voi kestää noin kauan. Mukava, kun lueskelet juttujani. Oikeassa olet, nauttikaamme siitä, että elämme. Oikein mukavaa alkavaa kesää sinullekin!