perjantai 25. joulukuuta 2015
Puolison osa
Toiveiden täyttäjä Kultis oli jättänyt meille ison ja herkullisen joulukranssin naapuriin illalla. Olen syönyt siitä melkein yksin neljäsosan.
Minä olen nyt lomalla, kun olen kotona. Sairaalassakin on hyvä olla, mutta kotona oleminen tuntuu kuitenkin lomalta. Varsinkin oma sänky on tärkeä. Sairaan puolison osa on rankka. Kun kultani ahkeroi käydä luonani, kun olen sairaalassa, hän hoitaa minua kotona ollessani. Hänen täytyy pitää lomaa silloin, kun olen sairaalassa, ja lähteä jonnekin kotoa arkimurheista. Esimerkiksi vanhojen ystävien luona vietetty aika helpottaa varmasti oloa. Sairaan puoliso on todella lomansa ansainnut.
Ensimmäisen syöpäni lopussa olimme molemmat niin kuitteja, että parisuhteemmekin tuntui olevan kivillä. Tunteet olivat, mitä olivat, mutta emmehän me toisiamme jättää voineet emmekä halunneet. Sairauden aikana myös puolison on hyvä pitää jaksamisestaan huolta. Tuon kriisin jälkeen olemme oppineet paljon uutta parisuhteen vuorovaikutuksesta ja saaneet nauttia oppimisen hedelmistäkin.
Potilaskin on välillä väsyneempi ja välillä vähemmän väsynyt. Kuten olen kertonut, olin itse ensimmäisessä vaiheessa aivan tillin tallin. En muista kaikkia noiden aikojen tapahtumia ja taisin olla muissa maailmoissa. Onneksi tuollaisissa vaiheessa potilas saa olla sairaalassa. Puolisoa tuollainen koettelee, vaikka ei olekaan hoitovastuussa.
Psyykkinen kuorma tuntuu jakaantuvan siten, potilas keskittyy hoitoihin ja puoliso paitsi osaltaa hoivaamaan myös suremaan. Voi olla ettei potilas itse ole yhtä huolissaan sairauden mahdollisesta kohtalokkaasta lopusta kuin puoliso, joka joutuisi siinä tapauksessa jäämään yksin ja kantamaan lesken osan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
17 kommenttia:
Hessu, puhut viisaita sanoja. Vakavasti sairaan vierelläkulkija on peloissaan, neuvoton ja toivotonkin, kun näkee rakkaansa tuskat voimatta auttaa. On luotettava, että häntä hoidetaan maailman parhaimpiin kuuluvalla tietämyksellä, lääkkeillä ja hoitotoimenpiteillä. Kerroit, ettet pahimmasta vaiheesta muista kaikkea ja olit tillin tallin. Se on hyvä. Vaimosi ja muut läheiset näkivät ja muistavat kuitenkin ne hetket, pelon, toivon ja epätoivon vaihtelut. Rukoukset lyhenivät tuskaisiin huutoihin: "Isä, auta, auta!" Omia kokemuksia minulla on tuosta voimattomuudesta, kun poikani joutui puolentoista vuoden sisällä kolmeen suureen vatsaleikkaukseen mm. paksusuoli poistettin.
Joka kerta kun menin kirralle kympin ratikalla, tärisin pelosta, kun en tiennyt mikä odottaa. Yritin olla reipas ja iloinen äiti. lohduttaa ja kannustaa tuskaista ja masentunut poikaa. Kävelytin tippatelineen ja oksennusastian kanssa raahustavaa poikaa pitkin vanhan sotilassairaalan käytäviä. Oli pakko liikkua, jotta suolisto alkaisi toimia ja kunto kohentua. Poika kiroili ja vastusteli, ei jaksa. Kun suljin sairaalan ovet, purskahdin voimattomaan itkuun. Oli pakko pitää välipäiviä ja huolehtia, että joku kävi visiteeraamassa sairaalaassa. Onneksi oli perhettä ja kavereita vuorottelemassa. Kuitenkin selvittiin ja tällä hetkellä tilanne on hyvä. Vieläkin ratikka 10 aiheuttaa pienen värinän.
Yritän omalla, vaatimattomalla panoksellani huolehtia, että vaimosi saa voimia irtautumalla hetkeksi kotiympyröistä. Mennään ajeluille, katsellaan kaupungin vilinää, löydetään yllätykseksemme kauneutta harmaasta sadepäivästä, vanhojen puiden mustista rungoista, meren raskaana käyvistä aalloista ja pisarat silmäripsillä piipahdamme kahvilan lämpöön kuumalle kaakaolle. Puhumme, nauramme ja itkemme, olemme omissa ajatuksissamme, mutta olemme lähekkäin, siinä käden koskettevana.
Kiitos Lissu, kun jaoit meille koskettavaa tarinaasi. Kiitos Lissu kaikesta runsaasta avustasi. Olet oikea aarre!
Yritin kirjoitella tänne heti aamusta, mutta en saanut viestiä perille. Harmi, nyt en tiedä muistanko enää mitä kaikkea kirjoitin. Ehkä se ei ollut tarpeellista koska viestini katosi. NYT uusi yritys... Terv, Maria
No voi harmi Maria. Olisi mukava lukea ajatuksiasi.
Panen nyt vaan tämän Linkin tähän, jatkan vähän myöhemmin... terv. Maria
http://mvlehti.net/2014/12/21/syopa-paranee-ruokasoodalla-usan-viranomaiset-eliminoineet-useita-laakareita/
Hyvää Uutta Vuotta! Jaksamista koko pereheelle.
Oma mies sairastui syöpään viisi vuotta sitten, se kasvoi kilpirauhaseen kiinni. Hän on käynyt kontrollissa joka vuosi ja nyt lääkäri ilmoitti että miheni on parantunut. Tiedän miltä se tuntuu ja miten avuttomaksi sitä aviopuoliso tuntee itsensä tässä tilanteessa. Ja muistan kuinka se pelotti kun sain tietää tästä sairaudesta miehelläni. Se vielä kun syövästä puhutaan yleensä niin että kerrotaan yleensä se vaan että kuinka moni siihen kuolee, mutta ei sitä että kuinka moni siitä paranee. Toivottavasti se lohduttaa sinua, että nykyaikana tosiaan monet paranee siitä. Haluan muistaa teitä molempia sekä sinua ja vaimoasi. Hyvää Uutta Vuotta! Terv. Maria
Lopultakin tie aukeni tänne ja nyt pääsen tänne jatkossakin :)
Sen niksi oli siinä että pitää vaan painaa että "nimetön" terv. Maria
Kiva kun sait Maria viestiyhteyden toimimaan. Joo, noin päin asia pitäisi varmaan ilmaistakin. Lymfoomassani aikoinaan taisi ennuste olla, että 80 prosenttia on hengissä viiden vuoden päästä. Tässä nykyisessä lähes joka toinen. Puolison osa on koetteleva. Huomaan sen vaimostani. Huolta ja huolenpitoa riittää. Kiitos muistamisesta ja oikein hyvää uutta vuotta sinullekin sekä läheisillesi.
Löysin toisenkin Linkin; Miksi syöpää ei saa parantaa?
http://bambuser.com/v/1548437
Tosi mielenkiintoinen Linkki. -Totuus voi olla taruakin ihmeellisempi...
Näitä Linkkejä näyttä löytyvän useampia
Vieläkö jaksat lukea näitä? :)
http://mvlehti.net/2014/12/21/syopa-paranee-ruokasoodalla-usan-viranomaiset-eliminoineet-useita-laakareita/ terv.Maria
Moi Maria. Tuo viimeinen linkki on Mvlehteen, joka julkaisee, mitä vain kukakin sinne lähettää. Katsoin edellisen linkin videeon alkua. Siinä kerrottiin syöpien sivuvaikutuksista, jotka vaikuttivat aivan oikeilta. Lääketehtaat ovat yrityksia, jotka tavoittelevat voittoa. Siksi niiden toimiin kannattaa suhtautua kriittisesti, mutta mielestäni ne ovat saaneet paljon hyvääkin aikaan. Ohjelmassa, joka vaikutti aika vanhalta, epäiltiin, että käsitys syövän synnystä on vanhentunut, koska se on 50 vuotta (nyt paljon enemmän) vanha. Minusta teorian ikä ei sinänsä tee siitä epäuskottavaa. Maapallon pyöreys on aika vanha teoria, enkä usko sen muuttuvan.
Näin juuri...
Minulla on itsellä ollut pari haavaa jo puolitoista vuotta ja ne ei parane millään. Lääkäri sanoi ensin että se on syöpää, seuraavalla kerralla hän perui puheensa ja sanoikin sen olevan sientä. Näitten Linkkien perusteella mitä laitoin tänne niin se vois olla mahdollista että itsellekin voi kehtittyä syöpä parantumattomasta sienestä. Mutta aion kokeilla ohjetta minkä sain näitten Linkkien kautta, että 2 tl ruokasuodaa lasilliseen vettä 2 kertaa päivässä. Toivottavsti siitä on apua. Terv. Maria
Maria, minua pelottaa, että tyydyt vain suolaan. Käythän vielä lääkärienkin puheilla, jooko?
Ei tarvi pelätä, olen vaan sellainen joka haluaa ottaa kaikki mahdollisuudet huomioon. Olen käynyt lääkärin vastaanotolla vaivani kanssa ja en ole saanut siihen tarpeeksi apua. Sen vuoksi yritän kokeilla muita keinoja sen ohessa. Tarkoitukseni on mennä läänin sairaalaan akuutille, koska en meinaa jakssaa tämän vaivani kanssa. Ja aion pyytää lähetettä yliopistolliseen sairaalaan. Terv. Maria
Oletko koskaan kuullut hopea-tuotteista ja aprikoosin siemenistä? Eräs mies joka pitää vaihtoehto-lääkkeistä yritystä ja myy näitä on kuulemma parantanut oman vaimon syövän. Itse olen nyt ottanyt hopeageleen käyttöön jota laitan iholle ja se kyllä heti helpottaa. Eihän siinä mitään häviä ainakaan jos uusia asioita kokeilee, unohtamatta kuitenkaan lääketieteen apua. Joskus luonnonlääkäri on parantanut sellaisia sairauksia mitä lääkäri ei ole voinut parantaa
Kiitos viestistäsi! Tuo vaihtoehtolääkitysmaailma on hämmentävä. Vaimoni tietää siitä minua enemmän. Minä olen varovainen. En ole kuullut mainitsemistasi. Yhden henkilön paraneminen on tietenkin riemukas asia. Odottaisin kultakin keinolta vankkaa osoitusta sen toimimisesta riittävän monissa koetelluissa tapauksissa. Muistan kun 70-luvulla myytiin Ginseng-juurta. Minäkin käytin sitä. Ajattelin saavani siitä voimia opiskeluun. En osaa sanoa, auttoiko. Toivottavasti se ei synnyttänyt näitä syöpiäni.
Jokainen valitsee itse mitä lääkkeitä käyttää, siihen on kaikilla vapaus
t: Maria
Lähetä kommentti