Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

torstai 23. huhtikuuta 2015

Aurinkokuningas Tamminen


Koululla oli tänään Juhani Aurinkokuningas Tamminen psyykaamassa opiskelijoita urheilemaan ja käymään koulua.

Erikoinen kokemus. Tamminen oli meluisa ja yksiniittinen persoona. Hänen teesinstä olivat kuin  jostakin amerikkalaisesta menestyksen pikaoppaasta. Yhdeksänkymmentäviisiprosenttisella panostuksella ollaan vasta puolilla pelissä.

Keskinkertaisuus ja luuserius tuntuivat olevan kamalinta, mitä kuvitella saattaa. Koutsi on ilmeisesti viisain elollinen olento ja häntä on toteltava epäröimättä. Kun hän sanoo, mitä pelaaja tekee, se on diili ja sitä on toteltava. Keskustelu ei ilmeisesti ole tervetullutta.

Ihan hyvä, että hän kannusti opiskelijoita hoitamaan hommansa. Joukkuehenkeä parantava resepti oli myös suositeltava: Puhu selän takana hyvää kavereistasi.

Kovin autoritäärisen julmalta tuo asetelma vaikutti. Potkut kuului luontevasti sanastoon. Niin tuo lätkämaailma kai toimii. Annat enemmän kuin kaikkesi, mutta potkujen varjo häälyy jatkuvasti yllä.

Tammisen maailma näyttää mustavalkoiselta. Olet menestyjä tai maailman kovuuden urputtaja.

En usko, että voisin hyvin hänen ohjauksessaan.


Tämä pää ja sen suoja. Tulin toissapäivänä ulkoa opiskelijoiden kanssa. Menin kai luokan, työpisteen ja entisen henkilöstöhuoneen kautta syömään. Tuolla matkalla hukkasin hattuni, mustan "herrasmiesten" vilttisellaisen. Olin sitä etsiskellyt. Käynyt kai pari kertaa työpisteessänikin, mutten ollut löytänyt.

Tänään huomasin hattuni työpöydälläni työpisteessä. Että sellainen pää. Kannattaako tuota paljoa suojata?

Ei kommentteja: