Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Loputonyks, loputonkaks ...

Sukuloimassa Naantalissa tänään. Siellä myös kuopus perheineen ja tuorein suvun jäsen. Nyt on pappa saanut pitää häntäkin sylissä. Vävy oli laittanut pääsiäislammasta ja muita herkkuja. Ei maistunut villalle. Taitava kotichef. Samalla reissulla palautettiin kotiin pian yksitoistavuotias, joka oli meillä lainassa.

Neljävuotias pikkuneiti näytti taas laskutaitoaan. Osaa laskea sataan. Joitakin lukuja jää väliin, mutta periaatteen ymmärtää. Sadan jälkeen jatkoi tuhatyks, tuhatkaks ... sitten hyppäys ties minne ja viimein loputonyks, loputonkaks ... Taitaa mennä jo filosofian puolelle.


Ei kommentteja: