Tästä tulee vielä oikeusjuttu

Hummelkadulla on neljä pistetaloa sijoittuneena siten, että ne muodostavt jonon, joka on suorassa kulmassa katuun nähden. Maasto nousee käveltäessä kadulta D-talolle. Vaikka kotiin on mukava palata, nousu ärsyttää väsynyttä mieltä.

Talojen edessä oleva kulkuväylä on asfaltoitu ja leveä, koska jokaisen talon pohjakerroksessa on muutama autotalli. Väylä kääntyy ylhäällä vielä D-talon taakse, jossa on ovi talon saunaan. Kadun vieressä on parkkialue asukkaille.

Joku D-talon asukkaista on muutama vuosi sitten tiedustellut isännöitsijältä lupaa pitää autoa kyseisen talon saunan oven luona. Paikka on houkutteleva, koska sitä käyttäessään autoilijan ei tarvitse ponnistella kotiin. Isännöitsijä ei ollut voinut myöntää lupaa, koska hänen näkemyksensä mukaan paikka on pidettävä auki mahdollisia hälytysajoneuvoja varten.

Parilla kolmella autotallin haltijalla on tapana seisottaa silloin tällöin autoaan autotallinsa edessä ulkona. Eräs asiasta ärsyyntynyt on valittanut asiasta taloyhtiön puheenjohtajalle, mutta tämän mukaan autotallien haltijoilla on siihen oikeus, tosin vain lyhytaikaisesti.

D-talossa asuu varttunut pariskunta, herra ja rouva Tolvanen. Rouva Tolvanen on ollut lonkkaleikkauksessa ja hänen on siitä johtuen vaivalloista kävellä. Rouva on sisukas persoona eikä halua tehdä numeroa vaivastaan. Herra on määrätietoinen mies, joka päätti tiedustella yhtiön äskettäin valitseman uuden isännöitsijätoimiston isännöitsijältä lupaa saunan oven luona olevan paikan tilapäiseen käyttöön parkkipaikkana. Isännöitsijä ei ollut keksinyt syytä kieltää moista, kun oli hyvät perustelut. Hänelle eivät olleet hälytysajoneuvot tulleet mieleen.

Tolvaset olivat mielissään ja alkoivat käyttää saamaansa paikkaa. Pian he kuitenkin huomasivat, että heillä on ongelma. B-talossa asuvan Hillevi Mönkkösen auto oli toisinaan hänen tallinsa edessä siten, että Tolvaset eivät päässeet autollaan tilapäispaikalleen. Kerran he tapasivat Mönkkösen autonsa luota ja tiedustelivat, miten asia voitaisiin hoitaa. Tämä keskusteli asiasta hyvin isoilla kirjaimilla ja vetosi oikeuteensa pitää autoa lyhytaikaisesti tallin edessä.

Herra Tolvanen kysyi asiasta yhtiön hallituksen puheenjohtajalta ja kuuli, että mainittu oikeus on voimassa.

Tolvaset huomasivat, että Mönkkösen auto on esteenä yleensä vain lyhyen ajan, joten heidän oli elettävä tilanteen mukaan. Silloin tällöin he joutuivat siirtämään lähtöään tai joutuivat jättämään autonsa alhaalla olevalle parkkialueelle.

Vihdoin herra Tolvanen sai kyllikseen ja kirjoitti hammasta purren ystävällisen viestin Mönkköselle. Hän kiinnitti sen tämän autotallin oveen. Aika pian hän löysi saman viestin tuulilasinpyyhkimen alta. Siihen oli lisätty teksti "Soittakaa tarvittaessa numeroon 040-1234567.".

Eräänä päivänä herra Tolvanen oli lähdössä viemään vaimoaan hammaslääkäriin ja huomasi Mänkkösen auton olevan pahassa paikassa. Hän soitti saamaansa numeroon, mutta nauhoitettu ääni kertoi ettei numero ole käytössä. Kummallista, ajatteli Tolvanen.

Eräänä iltana Tolvaset olivat lähdössä kyläilemään, mutta taas oli auto edessä. He unohtuivat päivittelemään tilannetta talossa asuvan nuorehkon miehen kanssa, Tämä oli tulossa lapsensa kanssa sisään. Tämä pohti, lieneekö tuo ihan tekemätön homma. Herra Tolvanen innostui kokeilemaan ja onnistuikin hivuttamaan autonsa Mänkkösen auton takaa ilman, että istutukset kärsivät.

Seuraavana päivänä herra Tolvanen oli lähdössä hakemaan vaimoaan työkeikalta ja aikoi mennessään käydä ostamassa kukkakimpun, koska seuraavana päivänä tulisi täyteen pyöreitä vuosia heidän hääpäivästään. Kuinka ollakaan, Mönkkösen auto oli tiellä. Nyt se oli parkeerattu siten, että Tolvasen auto ei missään tapauksessa mahtuisi kääntymään sen takaa.

Tolvanen palasi sisään ja ajatteli odottavansa jonkin aikaa. Hän kävi välillä tamppausparvekkeella katsomassa, näkyykö Mönkkösen auton varjo yhä kulman takaa. Kohta hän sai unohtaa kukkakauppa suunnitelman. Vihdoin hän soitti vaimolleen. Tämä ehdotti, että Tolvanen kävisi sanomassa asiasta Mönkköselle. Tolvanen oli sitä mieltä, että hän ei hyppisi Mönkkösen pillin mukaan. Sovittiin, että rouva Tolvanen tulee taksilla kotiin.

Piakkoin Tolvaset lähtivät autollaan vierailemaan maaseudulla sukulaisten luona. Sinä aikana tapahtui niin ikävästi, että eräässä D-talon kuudennessa kerroksessa olevassa asunnossa syttyi tulipalo. Ketään ei onneksi ollut paikalla kyseisessä asunnossa, mutta sitä eivät palomiehet tienneet. Palomestari päätti ohjata tikasauton D-talon nurkan taakse saunan ovelle, koska sieltä voitaisiin auttaa palavassa asunnossa mahdollisesti olevat ihmiset turvaan. Käytävässä jo savu haisi.

Mönkkösen auto seisoi kuitenkin edessä. Palomestari ei kauaa asiaa miettinyt. Auto näytti vain noin tonnin arvoiselta, vaikka ei sillä tässä ole merkitystä. Hän huiskaisi tikasauton kuljettajalle, että antaa mennä vain. Autossa oli järeä puskuri ja Mönkkösen auto vieri kuin tyhjä säilykepurkki tuulessa asfaltin reunan takaiseen pusikkoon.

Palomiehet totesivat pian kohdeasunnon tyhjäksi ja saivat palon sammumaan. Pihalla kauempana seisovat talon asukkaat olivat tyytyväisiä kun tilanne laukesi eikä vahingot olleet kovin suuria. Tolvasilla on varmaan vakuutus kunnossa.

Heidän joukkoonsa oli ilmaantunut myös Hillevi Mönkkönen. Hän ei piitannut paljoakaan kolhiintuneesta autostaan, mutta hän on periaatteen ihminen. Minulla on oikeus pitää autoani tallini edessä eikä siihen saa kajota. Tästä tulee vielä oikeusjuttu, hän tuumi.