Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Otettava lusikka kauniiseen käteen

Lähdemme tänään käymään Isnäsissä, joka on entisessä Pernajassa ja nykyisessä Loviisassa. Matka on pitkänpuoleinen voinnilleni, mutta perillä voin levätä. Huomaan ikävöiväni rakkaita pikkuneitejä, lapsenlapsiamme. Kiva nähdä heitä.

Huomaan ajatusteni virittäytyvän siihen, että matkani ei ehkä ole enää pitkä. Voi olla, että alitajunta työskentelee ja jotakin nousee pintaankin. En aio kuitenkaan hellittää. Järkeni sanoo, että tällaiseen väsymykseen täytyy olla jokin syy. Minä olen jo toipunut edellisestä sytostaattikierroksesta, joten tämä väsymys tulee tavallaan tyhjästä, mitä se ei tietenkään tee. Jokin muu kuin sytostaatit aiheuttaa sen.

Voihan tämä tietenkin olla jonkinlainen sytostaattien kasaantumisilmiö. En tiedä, onko sellaisia olemassa. Tämä on monimutkainen ja juonikas sairaus. Mistäpä sen tietää, miten se reagoi hoitoihin tai hoidot siihen. Sairaat solut oppivat mukautumaan ja keksivät uusia tapoja levitä.

Voi olla, että syöpä on aktivoitunut, mutta asia voidaan hoitaa sytostaateilla ja voin saada siirteen. Kukaties asiat muuttuvat vielä parhain päin. Kirjoitan tähän sloganini "Hyvinkin voi käydä", mutta sordiino on päällä. Sitäpaitsi sloganini voi ymmärtää hyvin laajastikin.

Mielestäni yksi tärkeimmistä arvoista on toivo. Sitä ei pidä unohtaa.


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Ajatteles, jos joku puu kaatuisi kun me olemme sen alla!"
"Ajatteles, jos ei kaadu", sanoi Puh pitkään harkittuaan.

Olet ihan oikeassa. Toivoa ei pidä heittää.

elli

Anonyymi kirjoitti...

Olethan pitkään jo odotellut jännittyneenä, milloin saat siirteen ja mitä seuraavat lähipäivät tuovat aina tullessaan. Tuo tilanne olisi terveellekin tosi stressaavaa. Ja sen myötä väsyttävää. Hyvin olet kuitenkin henkisesti jaksanut. Lepoa tuossa tilanteessa tarvitsee aiempaa enemmän. Voi olla, että kyse on ihan vaan siitä. Toivoa kannattaa PITÄÄ yllä.
Tsemppiä ja Jaksamista jokaiseen päivään ja hetkeen!
Levollisia yönunia!

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos Elli! Olipa viisaastu sanottu Puhilta.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos sinulle mukavasta palautteesta ja kannustuksesta! Tuntuu vähän oudolta, kun jaksan kävellä, mutta henkiset puuhat tuntuvat vaativan voimia.