Huomenna on tärkeä päivä. Minulle soitetaan sairaalasta ja kuulen eilisten kokeiden tulokset. Ne ratkaisevat pääsenkö osastolle 7B saamaan siirteen. En tiedä, kuulenko huomenna vain tulokset vai saanko kuulla lisäksi, mitä ne merkitsevät.
Tämä on äärimmäisen koettelevaa rakkaimmalleni.
Kävin vieraamme kanssa kävelemässä Kivinokassa tänään. Jaksan ihmeen hyvin kävellä, vaikka olen väsynyt. Käveleminen on epäilemättä hyvä asia. Ystävämme mainitsi kävelykyvystäni. Järkeilen nyt, että se on ehkä hyvä merkki. Tuntuu että kunnon paraneminen ja syövän eskaloituminen eivät kulje käsi kädessä. Pieni loogikko sisälläni sanoo, että psyykkinen väsymys voi johtua siitä, että alitajuntani prosessoi tilannetta. Sen vaikutus ei ymmärtääkseni voi ulottua fyysiseen kuntoon, mutta psyykkiseen voi. Ehkäpä saamme hyviä uutisia huomenna.
Jos osoittautuu, että minulla on jäännöstautia ja sitä on liian paljon siirron kannalta, minut kutsutaan varmaan välittömästi 7A:lle saamaan sytostaatteja, viimeistään kun siellä on tilaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti