Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Joko huomenna?

Kuulin yököltä huhun, että saattaisin päästä jo huomenna kotiin. Olisihan tuo mukavaa, mutta asiaan liittyy ongelma. Talossamme eivät hissit toimi. Siellä on jokin kummallinen sekaannus, että netti, hissit, ilmastointi - ja olikohan jokin muukin - eivät toimi yhtäaikaa. Kun ilmastointi oli kytketty pois, oli hissit saatu liikkeelle, mutta sitten ne olivat taas pysähtyneet.

Asumme seitsemännessä asutussa mutta kaikki laskien kahdeksannessa kerroksessa. Siinä olisi haastetta nykyjaloilleni.

Huomenna varmaan kuulen lääkärikierroksella, tuleeko lähtö huhun mukaisesti. Saa nähdä, joudunko hommaamaan jonkin väliasumuksen, jos hissiongelma jatkuu.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nopeasti olet toipunut,hienoa.Eikö olisi mukava päästä kotiin ja kuunnella ohjelmaa Torniosta? T.Lukijasi

Anonyymi kirjoitti...

Heebe...noihin kotiutus juttuihin ja muihinkin: se on lienee niin, että parin vuoden verran pitää pysyä kaukana tapahtumista ja kohtaamisista joissa on ns. "massa-kansaa" liikenteessä. Ja näitä ajatuksia kannattaa kuunnella (vastustuskyky täysin nolla, rokotuksetkin alkaa vastaa pitkän ajan jälkeen). Ei lienee tarvitse sen enempää perustella eikä jakaa neuvoa. Muuta kuin vain malttia ja kotosalla ---- Kiitollisena jälleen taas uudesta elämästä, eikö vain?! :)

Anonyymi kirjoitti...

Hienosti arvot ovat nousseet. Nyt tuntuu päiväkin pitkältä ajalta, mutta aivan kohta ovat ne rokotuksetkin käsillä. Lastentautien varominen on sen sijaan harmillista. Kyllä kunto nousee, kun lisäät liikuntaa vaikka vain 5 min joka päivä.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos Lukijani! Eiköhän aloiteta, kun kotiin päästään.

Heikki Honkala kirjoitti...

Joo, kiitollisuuteen on todella aihetta. Aika varovasti saa alkaa arkea tallustella, josko se nyt arkea onkaan, kun olen toipilas vielä pitkään. On syytä ottaa saadut ohjeistukset tosissaan.

Heikki Honkala kirjoitti...

Puoli vuotta niitä ymmärtääkseni pitää odottaa. Joo, olisi niin mukava mukkelehtia lastenlasten kanssa, mutta hiljaa mäessä, kuten sanotaan.