Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Ympyräkävelyä muistikoulussa

Olen tyytyväinen, että sain jäädä osastolle ja siirreprosessi on käynnistynyt. Jaksan toistaiseksi hyvin sekä psyykisesti että fyysisesti. Tänään tosin saan sellaista lääkitystä, että oireet voivat rankentua. Aikansa kutakin.

Vähän tuntuu kuin olisin tullut muistikouluun. Minun pitäisi muistaa mitata lämpö kolme kertaa päivässä, paino kaksi kertaa ja tehdä merkinnät tauluun. Osasta vessa-asioita on tehtävä merkintä. On hyvä käydä suihkussa päivittäin tai ainakin peseytyä muutoin riittävästi. Nahan rasvaus joka päivä. Bepantheniakin olisi hyvä laittaa silloin tällöin.



Tänään kuulin, että minun pitää tutkailla ihoani suihkussa. Esimerkiksi varpaiden väleihin saattaa tulla ihottumaa. Tulehtumisia pitää välttää.

Minulla on lomake liikkumisten kirjaamiseen. Se tosin on vapaaehtoinen. Sain tänään yhden lomakkeen juomisten kirjaamiseen ja toisen syömisten. Onneksi asioista muistutellaan. En varmaan ole ensimmäinen hajamielinen potilas.






Kokeilin tänään ympyräkävelyä. Totesin kävellä voi joko pienempää ympyrää tyhjällä alueella tai sitten käväisemällä myös muilla vapailla lattiaperukoilla. Viisipyöräisen tippatornin kuljettaminen mukana hankaloittaa asiaa. Huomasin, että perukoilla käyminen on oikeastaan tippatornin käyttämistä niissä. Kulkeminen on aika hidasta. Avoimella alueella ympyrä on niin pieni, että pitää kaartaa lähes koko ajan. Käveleminen sujuisi nopeammin, mutta tornin ohjaaminen on hieman vaivalloista, koska sen pyörät eivät käänny kovin sulavasti. Taidan hoitaa liikunnan aerobisen osan kuntopyöräillen. Saamani voimistelusarjat vaikuttavat hyviltä. Tunnen lihaksissa treenanneeni.

Olimme sopineet eilen, että hoitaja vaihtaa katetrinkiinnityslapun ja rasvaa selkäni, kun olen käynyt suihkussa. Olin voimistellut sarjani kahteen kertaan ja pyöräillyt hetken kunnes iltapala saapui. Olin sitten sängyssä ja hoitaja tuli kysymään suihkusta. Myönsin vilpittömösti ja kirkkain silmin käyneeni, mutta sitten hoksasin etten ollutkaan. Liikkumisesta oli kai jäänyt sellainen vaikutelma, että jälkitoimetkin oli tehty. Onneksi tuntuvat ymmärtävän tällaista turilasta.

Ei kommentteja: