Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Kohti juhlapäivää

Facebookin ansiosta minulla on yhteys erääseen toiseen osastolla olevaan potilaaseen. Eilen kävimme vilkasta keskustelua yksityisviesteinä. Päivällä piipahti mieluinen yllätysvieras. Hän on saanut uuden sydämen vuosi sitten ja jaksaa oikein hyvin.

Tarkoituksenani oli aloittaa seuraavaa taideteosta eilen, mutta tuli muutoin niin ohjelmallinen päivä, että se jäi.

Kerroin kuinka sain eilen varsin kokeneelta sairaanhoitajalta tietoja lääkkeiden tarkoituksista. Huomenna annettavassa siirteessäni on soluja, jotka ovat eri vaiheissaan. Olen tainnut kertoa, että solut kehittyvät neljässä vaiheessa. Esimerkiksi punasolujen alkiot syntyvät tietyissä luuytimissä (lantion takaluut ja jokin rinnassa oleva luu) kuten muutkin. Jossakin vaiheessa ne siirtyvät verenkierron mukana muistaakseni pernaan (tai haimaan), jossa kypsyvät palatakseen verenkiertoon. Jokin lääke on tarkoitettu siihen, että se tuhoaa siirteen kypsyneet verisolut. Päättelen, että juuri alkeisvaiheissa olevat solut osaavat hakeutua verenkiertoni kautta mainittuihin luuytimiin. Ilmeisesti ne pystyvät tuhoamaa niihin mahdollisesti jääneet omat alkiosolut, vaikka niiden sisällöt ovat yritetty tuhota. En muista, mikä tuo lääke on. Olen kysellyt muilta täällä asiasta, mutta ei ole selvinnyt.

Eilinen ruokahaluttomuus aiheutti ruoan kasautumista. Laitoin osan iltapaa talteen. Söin vain yhden karjalanpiirakan päällysteineen. Laitoin muut ruoat talteen illemmalla, kun en pystynyt niitä silloinkaan syömään kaikkia. Yksi ruokahaluttomuuden syy on varmaan se, että vatsani on toiminut viimeksi perjantaina. Olen saanut Pegorionia, mutta se ei ole auttanut. Äsken sain annoksen stydimpää kamaa siihen vaivaan. Jospa se toimisi kuin Kodin Putkimies. Peräruiskeet ovat täällä pannassa, koska herkkään paikkaan ei saa tulla infektioita aiheuttavia haavoja.

Ruokahaluttomuus jatkuu. Tuntuu, että ruokaa kannetaan jatkuvasti pöytään.

Painoni on noussut, mikä johtuu myös nesteen kertymisestä. Siihen olen saanut nesteenpoistolääkitystä.

Sytostaatit ja seerumi loppuivat eiliseen. Tulen saamaan myöhemmin metotreksiinisytostaatia käänteishyljinnan estoon. Toimii eri tavoin kuin seerumi.

Yö oli hyvä, mutta lyhyt. Yritin nukkua aamupäivällä, mutta oli liikaa säpinää. Aloin saada Sandimmunia käänteihyljinnän estoon. Aloin syödä Temestaa pahoinvointia vastaan. Se onneton tosin aiheuttaa väsymystä.  Päänsärkyä ei ole tullut, kuumotusta kylläkin. Kyllä tälläisen ylävartalokuumotuksen kanssa pärjätään. Siihen ei ole lääkitystä. Toivottavasti korvaa hiukan saunaa, jonne pääsen ties milloin.

Huomenna on juhlapäivä. Tänään on -1.




4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toivon mahtavaa päivää sulle huomenna! Aivankuin uusi syntymäpäiväsi! Sydämestäni onnea ja uutta tervettä elämää, sitä toivon. :-)

Terveisin vakkarilukijasi

Päivi kirjoitti...

Onnea huomiseen ja siitä eteenpäin.Parantuminen on ykkösjuttu.Sitä toivon sinulle.Pojallani 1/2 vuotta allogeenisesta kantasolusiirrosta.Hyvin on mennyt.Tsemppiä!

Heikki Honkala kirjoitti...

Lämpimät kiitokset vakkarilukijani!

Heikki Honkala kirjoitti...

Hienoa että poikasi siirto on onnistunut hyvin. Lämpimät kiitokset kannustuksesta.