Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

torstai 12. marraskuuta 2015

Nyt se alkoi


En nukkunut oikein hyvin viime yönä. Selkä ei pitänyt patjasta. Monitoimiaparaatin valo häiritsi. Kädessä kanyyli. Kanyylin asettaminenkin vei myöhään. Pyysin pillerin ja se auttoi.

Yksi yökkö oli syntyisin muslimikodista, mutta sanoi olevansa nyt ateisti. Käytiin hänen kanssaan syvällistä keskustelua alkuyöstä.

Tämä päivä on ollut odottelua. Hampaiden kuvaus siirtyi huomiselle, mutta kävin sydäntutkimusosastolla, jossa ultrattiin sydäntäni. Viimevuotiset sytostaatit olisivat voineet jättää siihen jotakin haittoja. Osasto on Hiltonin alla poliklinikan takana.

Minulle selvisi sekin, mihin sydäntä tarvitaan. Toimenpiteen tekijä laittoi jotakin rasvaa kuvauspäähän. Kysyin, mihin tuota tarvitaan. Sydäntäkö, hän kysyi. Tiedän toki mihin sydäntä tarvitaan, vastasin. Hän myhähteli jotakin. Sydäntä tarvitaan rakastumiseen, sanoin. Hänen mielestään sillä on eräs muukin funktio, jonka mainitsikin.

Tulos oli, että vasen puoli on kunnossa ja oikeasta ei ole niin väliä. Saattoi olla toisinkin päin.

Nyt on todistettu, että en ole sydämetön mies.

Iltapuolella aloin saada sytarabiinia. Tätä sytostaattia annetaan minulle viikon verran yötä päivää. Puoli tuntia annetaan päivittäin vapaata suihkussa käyntiä varten. Tulen saamaan myös muutaman päivänä myös idarubisiinia, joka on punaista ja vie tukan.







4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olipa järkyttävä uutinen tämä leukemia! Olet sinä saanut jostakin ihmeellisesti voimia kestää tämä uutinen uudesta koettelemuksesta. Näin on taas meillä sinun lukijoillasikin uusi jännitysnäytelmä seurattavana. Sydämestäni toivon voimia sinulle ja perheellesi tässä tilanteessa. Me kaikki blogisi seuraajat niin toivomme! Paranemisia ja tsemppiä sulle!

Anonyymi kirjoitti...

Epäilyt ei sitten olleet vääriä. En oikein tiedä, mitä sanoa, tämä käänne tuntuu vaan niin...käsittämättömältä. Olen pahoillani siitä, että joudut - ja että perheesi joutuu - tällaista käymään läpi!

Hoitojen alku kuulostaa rankalta, voimia niihin! Ilmeisesti voit kuitenkin liikuskella ympäriinsä tippapullon kanssa kun maalaamista mietit?

T. L

Heikki Honkala kirjoitti...

Lämpimät kiitokset sinulle myötäelävästä viestistäs!. Olen vielä hyvissä voimissa, mutta kahden viikon päästä olen kai aika tillin tallin, kun terveidenkin solujen määrä vähenee ja veriarvot menevät huonoiksi. No ei auta kuin mennä tulta päin.

Heikki Honkala kirjoitti...

Joo, saan kulkea osastolla tippapylvään kanssa. Minulla on täällä akvarellitarpeita. Nyt on hiukan hankalaa, kun kanyyli on oikeassa - eli vahvemmassa - kädessäni. Sydämelliset kiitokset sinulle lämminhenkisestä viestistäsi.