Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Arvo niille, joille arvo kuuluu eli hoitotyöntekijöille

Viime aikoina on julkisuudessa arvosteltu sairaanhoitajien työtä. Kritiikki tuntuu painottuvan heidän toimintaansa terveyskeskuksissa. Siltä alueelta minulla ei juurikaan ole kokemuksia viime vuosilta, mutta erikoissairaanhoidosta on sairastamieni imusolmukesyövän ja leukemian vuoksi paljon.

Sairaanhoitajien epäammattimaista toimintaa ei voi hyväksyä, mutta ymmärtää voi.

Seuraavat kommenttini koskevat erikoissairaanhoitoa.

Potilaana olen oikein tyytyväinen hoitajilta saamaani kohteluun. Heillä on ollut aikaa minulle ja vuorovaikutus on toiminut mukavasti. He osaavat ammattinsa. Tämä koskee myös perushoitajia (lähi-).
Käsitän, että hoitajat joutuvat toimimaan suunniteltujen toimenpiteiden ja potilaiden äkillisten tarpeiden ristiaallokossa. Ehkä jälkimmäistä voisi vähän rumasti kutsua hyppyyttämiseksi. Ymmärtääkseni hoitajat pitävät tärkeänä nopeaa reagointia potilaiden kutsuihin. Omien kokemuksieni mukaan hoitajat vastaavat nopeasti ja jos eivät, heille on siihen hyvä syy. Heillä voi olla esimerkiksi jokin aikaa vievä toimenpide meneillään jonkin toisen potilaan luona.

Ilman hoitajien uhrautuvaa työtä minun sairaalakokemukseni olisivat ankeita. Hoitajat tuovat niihin inhimillisen vuorovaikutuksen luoman kakkukuorrutuksen ja he ovat sen lisäksi ammatillisesti päteviä hoitamaan työhönsä kuuluvat tehtävät. He pitävät heille nimetyistä ja muistakin potilaista huolta. Olen nähnyt kuinka he tulevat varmistamaan olemalla saatavilla ja tarvittaessa auttamalla,  kun nimetty hoitaja joutuu kiperään tilanteeseen potilastaan hoitaessaan.

Käydessämme ruokakaupoissa huomaamme miten hyllytys- yms. hommissa olevat asiakaspalvelijat siirtyvät kassahommiin silloin, kun jonot venyvät. Kassapisteitä on runsaasti käytettävissä, mutta niiden miehitys vaihtelee tilanteen mukaan.

Hoitotyössä tällaiset mahdollisuudet ovat rajalliset. Vuorossa olevien hoitajien määrä ei muutu, vaikka potilaiden tarpeissa tulee piikki. Hoitajat kuitenkin toimivat tilanteen mukaan. He pyytävät sellaista hoitajaa, jolla ei kyseisellä hetkellä ole välitöntä hoitamista vaativia tehtäviä, käymään tarkistamassa potilaan tilanteen. Sairaalapotilaina olleet tietävät, että tiputuslaitteet piippaavat usein. Jokin tiputettava lääke on loppunut tai virtauksessa on häiriö. Hoitajat korjaavat näitä tilanteita vapaaehtoisesti, vaikka laite ei kuuluisikaan omalle nimetylle potilaalle.

Sydämellisen lämpimät kiitokset Meilahden syöpäosastojen ja päiväsairaalan sairaanhoitajille ja perus/lähihoitajille ansiokkaasta työstänne!

Ei kommentteja: