Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Bravo!

Hematologi soitti illalla kuuden jälkeen, kun olimme paluumatkalla kotiin. Epätavallinen aika, mutta oli ollut kuulemma erikoinen päivä.

Tärkein tieto oli se, että luuydinnäyte oli taas puhdas. Siinä ei morfologisesta eli mikroskooppitutkimuksen perusteella näkynyt mitään huolestuttavaa. Toinen analyysi osoitti, että minulla ei ole myöskään jäännöstautia.

On tämä ihmeellistä. Minä olen hengissä ja näytteeni on puhdas. Jos leukemiani uusiutuu, selviytymisprosentti on noin 20. Olen alkanut ajatella, että jos sairauteni nostaa päätään, miksi en minä voi olla tuon vähemmistön joukossa, kun olen tähänkin asti päässyt. Se vasta olisi uskomatonta, kun nytkin olen vähän ällistynyt. Suurin kiitos sinne minne se kuuluu ja valtavasti kiitoksia myös suomalaiselle sairaanhoidolle.

Näyttää siltä, että palaan töihin vuoden vaihduttua. Ajatella!

Maanantaina otettu verinäyte osoitti myös, että kreatiiniarvoni oli siirtynyt toivottuun haarukkaan. Edellinen näyte otettiin viime torstaina. Nopeasti laski. Juomiseni on onnistunut.

Sandimmun-tasoni oli taas liian alhainen. Olen mielestäni ottanut lääkkeen kaksi kertaa vuorokaudessa kuten kuuluu. Olen aloittanut uuden pullon. Olisinko onnistunut täyttäessäni spruuttaa pullonpohjalta saamaan vajaita annoksia?

Suusta otettu näyte ei ollut positiivinen. Suussani on kuitenkin tulehduksen tuntemuksia siellä ja täällä. Lääkäri sanoi, että ne saattavat olla käänteishyljintäoireita. Minulla siis luultavasti onkin niitä.

Minulla on punotusta ylärinnassani, josta luuydinnäyte otettiin. Olisiko syöpä- ja puudutuslääkkeiden yhteisvaikutusta?

Lääkärin mukaan reisiongelmani ei todennäköisesti johdu syöpään liittyvistä asioista. Minulla ei tänään ole ollut kuin häivähdys oireista. Niin kai iskias toimii. Vaimoni antoi minulle heti maanantai-iltana tonnisen parasetamolin. Hän oli oikeassa, sillä tunsin kipuja vielä sängyssä.

Testosteronitasoni on viitealueella, mutta alakanttinen (!).

Hematologi näyttää epäröineen kalloni tutkimista osastolla, jonka nimi koetaan latautuneeksi. Hän ei ollut tehnyt vielä lähetettä. Halusin hänen tekevän sen, koska uniongelmani on vakava. Hän lupasi. Hänestä on hyvä, että lääkkeitteni yhteisvaikutus selvitetään. Ilman muuta.

Kotona odotti kirje, joka kertoi minun saavan kuntoutustukea 1.11. alkaen. Ymmärtääkseni tarkoittaa tilapäiseläkettä. Anoin sitä vuoden loppuun saakka, mutta taitaa olla voimassa toistaiseksi. Jos en olekaan työkykyinen, tämä päätös on selkänojani.

Matkamme Varsinais-Suomeen onnistui upeasti. Lääkärin pääuutinen kruunasi sen.


Tutkin uudestaan saamani päätöstä. Työkyvyttömyyseläke olikin myönnetty anomukseni mukaisestivuoden loppuun saakka.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Bravo! Otan osaa hurrauksiin. Hyvistä uutisista on syytä ottaa ilo irti. Toivotaan, että issiaskin tuosta lannistuu pikku hiljaa.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos! Ainakin se tuntuu hiljenevän välillä.

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavaa Heikki !!! Ja Onnea ja siunausta eteenkin päin!

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

onnea ja voimia edelleenkin..siunausta jokaiseen päivään

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos!