Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 13. syyskuuta 2016

Sain vaivaani ikävän selityksen


Valitin eilen reidessä tuntuvaa kipua. Kremppa sai ikävän selityksen. Tulimme illalla ystäviemma luokse ja jäimme yöksi. Emäntämme on lääkäri ja vaivani sai selityksen. Minulla on iskias. Se ilmestyi ihan viidakosta. En muista huomanneeni ennakko-oireita. Iskias vain puhkesi.

Jos ennakko-oireita on ollut, en ole kiinnittänyt niihin huomiota, koska reisissäni on ollut pieniä kivun tuntemuksia muutoinkin.

Tämä on ikävä uutuus minulle. Olen luullut iskiaksen liittyvän selkään ja siellä sen juuri onkin. Jossakin välilevyssä on vikaa. Olen kuvitellut olevani niin veltto mies etten saa selkävaivoja.

Vaivani oireet ovat jatkuneet tänään, hyvin lyhytaikaisesti kerrallaan. Olen osa-aika rampa. Oire on niin kivulias, että valitan ääneen ja käveleminen estyy hetkeksi.

Tämä vaiva ei liity syöpääni tai sen hoitoihin. Minä vanhenen. Tämän blogin alkuperäinen teema syöpä. Lymfoomani diagnosoitiin toissa vuoden alussa, helmi-maaliskuussa. Imusolusyöpäni alalaji on sellainen, joka puhkeaa keskimäärin kuusikymmenvuotiaille potilaille. Täytin saman vuoden kesäkuussa 60 vuotta. Siinäkin oli kyse vanhenemisesta. Nykyinen syöpäni periytyy jostakin silloin saamastani sytostaatista.

Olkoon vanheneminen yksi blogini teemoista.

3 kommenttia:

Katriina kirjoitti...

Äidilläni oli tuo vaiva ja minäkin olen kärsinyt siitä joskus. Vasen jalka vinoilee. Ihan nuorena palloiluleirillä Tampereella iski iskias, jäi palloilematta ��

Katriina kirjoitti...

Äidilläni oli tuo vaiva ja minäkin olen kärsinyt siitä joskus. Vasen jalka vinoilee. Ihan nuorena palloiluleirillä Tampereella iski iskias, jäi palloilematta ��

Heikki Honkala kirjoitti...

Ajatella, että sen voi saada jo nuorena.