Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 21. elokuuta 2015

Nyt se on totta!

No nih! Eilen oli tupsahtanut ensimmäinen osa-aikaeläke tilille. Nyt järjestely tuntuu oikein virallistuneen.

Heinäkuun palkkatietojen siirtymisessä laskentaan eläkkeen määrittämistä varten oli häikkää ja maksatus viivästyi, mutta nyt asia on kunnossa. Eläkkeen pitäisi ilmaantua jokaisen kuukauden alussa säännöllisesti eli seuraava - syyskuun erä  - tulee aika pian.

Kun vertaan kesäkuun nettoa, jossa ei ole lomarahoja, elokuun palkan ja eläkkeen neton summaan, ero on kolmisensataa euroa.

Työn ja eläkkeen suhde on 60/40 prosenttia. Käytännössä työtä on vain vähän yli puolet entisestä, koska suhde lasketaan opetusvelvollisuudestani ja minulla oli viime lukuvuonnakin hieman ylityötä.

Opettajan työ koostuu tunneista, niihin liittyvistä muista töistä ja täysin muista töistä. Viime vuoden vuosiviikkotunnit olivat muistaakseni 21:n tienoilla. Nyt niiden määrä on noin 11.

Tämä osoittaa todeksi sen, kun sanotaan, että jos ei itse ymmärrä jäädä osa-aikaeläkkeelle, silloin erityisesti pitäisi jäädä. On tämä niin edullinen työntekijälle.

Tästä voisi tuntea syyllisyyttä, kun yhteiskunnan asiat ovat kuin ovat ja "nuori" mies jää osa-aikaeläkkeelle (tosin aivan normien mukaan), mutta kyllä tämä on syöpähistoriani huomioon ottaen aivan paikallaan.


Tänään lähdetään viikonlopuksi vaimon sukujuhlaan Keski-Suomeen, joten blogi hiljenee hieman ellen kännykällä innostu postaamaan. Kotikämpässä saattaa vierailla eräs majoitusta tarvitseva kotimaankävijä.


Ei kommentteja: