Vankoilla juurilla, joskaan ei omilla

Olimme oikein lämminhenkisessä vaimon suvun kesäjuhlassa Jämsän Vaherissa. Seutu on minullekin hyvin tuttua, sillä nuorena perheenä lomailimme usein tuolla seudulla, Päijänteen saaressa Kukkarosalossa, jossa appivanhemmillani oli kesämökki.

Tilaisuudessa oli mukana Kustaa ja Aino Maria Jokisen jälkeläisiä perheineen, mutta myös laajemmin sukuun kuuluvia. Tämä pariskunta asui Kukkarosalon Kukkarossa, samanssa saaressa, jossa appivanhempieni Numari-niminen mökki oli. Appiukkoni Eino oli Kustaan ja Aino Marian poika. Kävimme myös Numarissa, joka on nykyään vaimoni sisaren perheen omistuksessa.

Kustaa Jokinen polveutui Vaherin talosta. Vaherin väen sukunimi on Vaheri, mutta Kustaa oli luokkaretkeillyt alaspäin ja käytti nimeä Jokinen, joka ei yhden tilaisuuden esiintyjän mukaan ollut oikea nimi. Kuulin Vaherin eläköityneeltä isännältä, että hänen tilaa nyt hoitava poikansa on 21. isäntä tilalla. Polvia voi olla enemmänkin, mutta kirkonkirjojen palamisen vuoksi vanhemmista ei ole tietoa. Jännittävää ajatella, että vaimoni ja lasteni sukujuuria on noin syvällä tuon tilan historiassa.

Kustaan ja Aino Marian ainoa aikuiseksi elänyt tytär sai sukunimekseen Raittila avioiduttuaan pikkuserkkunsa kanssa. Kaksi pojista otti käyttöön kunnon sukunimet Vaherjoki ja Vasama. Loput jäivät Jokisiksi. Vasama on peräisin Kukkaron lähellä olevasta Vasaman niitystä, jolle on kai joskus salama iskenyt voimakkaasti. Siitä nimi Vasama. Vaherjoki on Vaherin kylän läpi valuva nykyään pieni puro.

Paikalla oli vaimoni sukulaisia sekä Jämsästä että muualta. Jämsäläisiäkin oli sen verran, että suvun voi todeta edelleen olevan juurevasti kotikonnuillaan.

Minullekin tämä matka oli syvä nostalgiakokemus, vaikka kuulunkin sukuunnaituihin. Olemme viettäneet niin paljon aikaa tuolla seudulla, joka kuuluu kiinteästi perheemme historiaan ja kokemusmaailmaan. Tällainen yhteinen historia on tärkeä osa vaimoni ja minun parisuhdetta. Minäkin tunsin voimakasta yhteenkuuluvuutta paikalla olleiden kanssa.

Vaherin suvulla ei ole sukuseuraa. Paikalla oli oikeastaan ensisijaisesti yksi sukuhaara. Siksi kukin läsnäoleva tietää tai pystyy aika helposti selvittämään, miten on sukua muille paikalla olleille. Oli hienoa kuitenkin, että myös Vaherin tilan edellinen isäntä vaimoineen oli paikalla, vaikka ei edustakaan Kukkaron sukuhaaraa. Hän edusti mainiosti suvun emätilaa ja taustaa. Myös eräs Aino Marian (os. Tennilä) sukulainen oli paikalla ja esitti oikein hyvän sukuselvityksen. Hauskaa, että hän kertoi lukevansa tätä blogiani.

Sukujuhlapaikka oli Vaherin koulu, jota appiukkonikin oli lapsena käynyt. Eräs Vaherin isännistä otti koululla toimineen opettajattaren emännäkseen. Lähellä koulua ja Vaherin tilaa asuu yksi vaimoni pikkuserkku vaimoineen. He pitivät aikoinaan kyläkauppaa, jossa minäkin olen usein asioinut.

Oli mainiota viettää aikaa näin vahvoilla juurilla, vaikka ne eivät olekaan omat.