Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 10. marraskuuta 2015

Tyly uutinen: Leukemiaepäily


Eilen luuydinnäytteen ottanut hematologi soitti ja kertoi, että näytteessä näkyy muutoksia, jotka viittaavat leukemiaan, joko akuuttiin tai krooniseen.

Menen huomisaamuna koko päiväksi Meikkuun Kolmiosairaalaan lisätutkimuksiin.

Taitaa olla tulossa aikamoinen vaihe elämään.

10 kommenttia:

Misty kirjoitti...

Mitä hoitoja sait aikaisemmin? Olisiko niillä jotain tekemistä mahdollisen leukemian kanssa. Itse sain sytostaattien aikana Neulastaa, ja kuulin jälkeenpäin, että sekin altistaisi leukemian puhkeamiselle :(

Heikki Honkala kirjoitti...

Jotenkin tuntuu kuin olisin kuullut, että lymfoomahoidot voivat saada aikaan leukemian. Joo, Neulasta on tuttu juttu.

Anonyymi kirjoitti...

Tyly uutinen. Voimia kaikkiin vaiheisiin! T.sh, äiti ja vaimo. Ps. Kirjoitat Heikki aina niin hyvin: sujuvasti ja suoraan.

Tautisen seuralainen kirjoitti...

Voimia Heikki näihin epätietoisuuden päiviin!! Voin jakaa tuntemukset kun hoidoissa lähdetään uusintakierrokselle, tosin minä vain rinnallakulkijan roolissa. Toivottavasti sinun osalta on kyse vain väärästä hälytyksestä. Rukoilen puolestasi.

Raija kirjoitti...

Voi kurja. Ja systostaateista saattaa johtua nuo muutokset verenkuvassa tuohon suuntaan ??? Voimia ja halauskin !

Heikki Honkala kirjoitti...

Lämpimät kiitokset sh kannustuksesta ja palautteestakin!

Heikki Honkala kirjoitti...

Voi kovasti kiitoksia Tautisen seuralainen! Voimia sinullekin! Sinullakin on rankka osa.

Heikki Honkala kirjoitti...

Sydämelliset kiitokset Raija! Noinkin voi olla.

Anonyymi kirjoitti...

Todella ikäviä uutisia. Minäkin toivon, että kyseessä olisi "väärä hälytys" ja veriarvoille olisi jokin muu selitys. Voimia piinalliseen odotukseen ja mahdollisiin tuleviin hoitoihin!

Onko sinulle tuttu Kristiina Hanhirovan kirja Rakkautta, rukouksia ja rauhoittavia? Hän kirjoittaa siinä miehensä sairastumisesta akuuttiin leukemiaan.

Kiitos hyvästä blogistasi. Viime aikoina olen ihmetellyt, miksi blogissa ei ole enää ollut kommentteja juuri koskaan. Minusta blogissa keskustelevuus on tärkeää. Varsinkin jos kirjoittaa ikävistä asioista, tuntuu tylyltä, jos kukaan ei kommentoi. Siksi rohkaistuin nyt itse kommentoimaan (tätä viimeistä uutista on onneksi kommentoinut monikin).

Heikki Honkala kirjoitti...

Lämpimät kiitokset kommentistasi! Ei ole tuttu kirja, mutta kuulostaa kiinnostavalta tässä tilanteessa. Jospa sen saisi kirjastosta.
Kommentteja on mieluisaa saada. Ymmärrän, että monilla on korkea kynnys siihen. Tässä Bloggerissa voi olla teknisiäkin mutkia. Sekin lämmittää mieltä, kun näen, että blogia luetaan.