Helsingin lääketieteen kummi Lääketieteellisen tiedekunnan juhlapäivävieraana

En oikein tiennyt mille juhlille minut oli kutsuttu, mutta perillähän se selvisi. Tapahtuma oli suunnattu tiedekunnan sponsoreille ja sitä isännöivät sekä dekaani että varadekaani. Mukaan oli kutsuttu myös meidät kummit, joista muista tosin en tavannut kuin yhden.

Olen saanut selville, että Helsingin lääketieteellien tiedekunnan varainhankinta on osa koko yliopiston Insight -varainhankintakampanjaa, joka jollakin tavoin kytkeytyy oppilaitoksen 375-vuotisjuhliin.

Yleisö oli harmaavoittoista. Mukana oli todennäköisesti runsaasti yliopistolle lahjoittaneita yksityishenkilöitä, jotka ovat jo eläkeiässä ja siksi pääsevät mukaan jo alkuiltapäivällä alkavaan tapahtumaan.

Ohjelma koostui peräti viidestätoista miniluennosta, joita pitivät yliopiston tuoreet ja yksi palkittu professori. En ollut aivan alussa mukana, mutta suurimman osan kuuntelin.

Kuulin yhteyshenkilöltä, että professoreille oli kullekin annettu 10 minuuttia aikaa, yhdelle hieman enemmän. Aika tiiviinä tietoiskut onnistuttiin pitämään.

Opin, että psykopatian merkit näkyvät jo pienillä lapsilla. Aikuisille psykopaateille ei kannata antaa psykoterapiaa, koska he oppivat vain paremmin manipuloimaan muita ihmisiä. Psykopaatteja on yksi prosentti väestöstä. He eivät osaa lukea suruun ja muihin sen kaltaisiin tunteisiin liittyviä sosiaalisia viitteitä muiden kasvoilta. Jotta psykopatiaa voitaisiin auttaa, hoitoa pitäisi antaa jo aivan pienille lapsille.

Ilmassa oleva pienhiukkaset ovat erittäin turmiollisia, koska ne aiheuttavat eniten terveydellisiä haittoja ja edistävät ilmastomuutosta. Niitä tuottavat fossiiliset polttoaineet. Toiseksi eniten terveyshaittoja aiheuttaa melu.

Kahvitauolla tapasin ensimmäisen tutun. Hän on ollut aikaisemmin virologian professori, mutta nyt hänellä on jokin muu professuuri. Hän on jo eläkeiässä, mutta tekee silti vielä täyttä päivää. Ilokseni kuulin hänenkin lukeneen blogikirjoituksiani.

Dekaani

Tapasin tauolla myös yhteyshenkilöni Heidin, joka johdatteli minut toiselle luentojaksolle istumaan aivan salin etupäähän. Asetuin lahjoittajien ja kutsuvieraiden riviin. Kulmittain edessäni istui arkkiatri. Varadekaani kävi tervehtimässä. Mukavaahan se on, kun tiedekunnan mannekiini saa näin huomiota.

Dekaani esitti tiedekunnan hankkeita. Tavoitteena on poistaa rajat Meilahden sairaalan ja tiedekunnan väliltä. Hienoa, että tutkimus ja kliininen työ näinkin lähentyvät toisiaan. Tiedekunta aikoo myös tehdä yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa innovaatioiden tuotteistamisessa. Kiinnostavaa oli, että dekaani puhui brändäämisestäkin.

Luennoissa kerrotiin, että se mitä syömme, vaikuttaa genetiikkaan. "Olen mitä mummoni söi." Hätkähdyttävää.

Tutkimuksissa on todetuu, että itsemurhan tehneet ovat saaneet hyvin harvoin asianmukaista hoitoa aikaisemmin. Itsemurhat ovat vähentyneet 90-luvulta lähtien, mutta ei tiedetä miksi.

Lääkkeiden yhteisvaikutus voi olla myönteistä tai kielteistä, jopa hengenvaarallista. Yksi aines saattaa monikertaistaa toisen vaikutuksen. Muutkin kuin lääkkeet saattavat vaikuttaa. Muistaakseni greippimehu lähes eliminoi jonkin lääkkeen vaikutuksen.

Masentuneen ihmisen aivot ovat erilaiset kuin muilla ihmisillä. Masennuslääkkeet saavat ne muuttumaan parempaan suuntaan. Terapialla ja lääkkeillä on samankaltaisia vaikutuksia, mutta eri kautta. Nykyään osataan jo paremmin tutkia näitä yhdessä. Jopa yksi annos mielialalääke Mirtazapinia saa aikaa myönteistä muutosta. Masentuneen ihmisen muisti valikoi esiin ikäviä asioita.

Jälkimmäisen luentosarjan lomassa esitettiin varainhankinnan avuksi tehty video, jossa minullakin on pieni osa. Kuulin videon tekijältä, että hän kuvasi koko videon iPadilla ja editoi sen iMoviella. Tämä oli kiinnostavaa, koska videon kuvalaatu oli oikein hyvä.

 

Lopuksi tarjottii buffet -päivällinen kahveineen. Juttelin pöydässä erään säätiön edustajan kanssa ja kuulin, miten säätiöt valitsevat rahoituskohteet. Säätiöiden säännöt rajaavat kohdealat. Säätiöt saavat hakemuksia ja pyytävät asiantuntijoilta lausuntoja valintansa avuksi.