Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Isovanhemmuudesta

Tämänpäiväisessä Hesarissa on laaja artikkeli Mummin ja vaarin paikka isovanhemmuudesta. Jutun pääteema on lastenlasten hoitaminen ja siihen liittyvät asiat, muttaa isovanhemmuuden muutakin merkitystä kosketellaan.

Skaala on laaja niin kuin arvata saattaa. Ääripäitä ovat hoito-orjuus ja lastenlasten tapaamisen estäminen. Ylenmääräinen hoitovelvoite on kurjaa, mutta jälkimmäinen tuntuu erityisen julmalta. Itsekin tiedän yhden sellaisen tapauksen. Perimmäisiä vaikuttimia voi vain arvailla. Kyllä siinä isovanhempi varmasti itsensä pieneksi tuntee.

Isovanhemmuus on mahdollisuus kompensoida omaa toimimistaan vanhempana. Minulla se on myös tätä. Kun lapsemme olivat pieniä, tein hyvin pitkää päivää töissä, olin varmaan väsynyt ja kärsimätön. Vaimoni oli kotona lasten kanssa. Olin liike-elämän palveluksessa, työ oli vaativaa ja sen menetys väikkyi synkkänä pilvenä taivaalla. Olen vasta jälkeenpäin ymmärtänyt, kuinka rankkaa tuo on ollut vaimolleni. Olla vastuussa lapsista aamusta iltaan, huh huh. Minua surettaa myös se, että olen ollut niin vähän virkeänä lasteni kanssa.

Sitäkin enemmän nautin nyt lastenlasteni seurasta. Kirjoitin eilen pyyteettömyydestä, mutta eihän se oikeastaan niin mene. Minähän saan äärettömän arvokasta ja mukavaa vastinetta heidän seurastaan. Saan myös kovasti merkityssisältöä tämänhetkiseen elämääni.



Artikkelin mukaan lastenlapset saavat isovanhemmista lisää turvallisuutta elämäänsä. Lastenlapsiin kannattaa panostaa aikaa erityisesti silloin, kun nämä ovat pieniä, koska siten syntyvät pitkäaikaiset, läheiset suhteet.

Täytyy tunnustaa, että kurinpito ei ole ensimmäisenä mielessä, kun olen lastenlasteni kanssa. Tässä isovanhemmilla saattaa olla taipumus poimia rusinat pullasta. Kuten artikkelissakin nostetaan esiin, isovanhempien kuuluu olla lasten vanhempien tukena myös kasvatuksessa. Se on pidettävä aina mielessä ja on syytä noudattaa vanhempien linjaa rajojen asettamisessa, vaikka tekisi mieli lipsua.

Lastenlasten hoitaminen kannattaa isovanhemmille pidemmälläkin tähtäyksellä, koska hollantilaisen tutkimuksen mukaan lastenlapsiaan hoitavat isovanhemmat saavat muita enemmän apua lapsiltaan, kun sen aika koittaa.

Hesari antaa kymmenenkohtaisen ohjeluettelon isovanhemmuuteen. Esimerkiksi lapsen on hyvä sietää sitä, että isovanhemmat auttavat joskus niitä lapsia, joilla on enemmän avun tarvetta. Erityisesti erotilanteissa jatkuva isovanhemmuus kannattelee lasta elämässä eteenpäin.

Meidän lapsenlapsistamme suurin osa asuu etäällä meistä ja siitä johtuen voisin toivoa, että lapset "vaivaisivat" meitä enemmänkin hoitopyynnöillä.

Hesarin mukaan "Lastenlastensa kanssa tekemisissä olevat isovanhemmat ovat ruumiillisesti ja henkisesti terveempiä, ...". Voi tietysti olla, että juuri tällaisille isovanhemmille lastenlasten kanssa oleminen on paremmin mahdollista. Isovanhemman roolin kautta myös aikuisten lasten ja isovanhempien suhteet voivat lähentyä.  Tutkimusten mukaan isovanhempien tuki kehittää lastenlasten tunne-elämää ja auttaa näitä menestymään paremmin koulussa.

Jotkut isovanhemmat muuttavat etelään pelaamaan golfia ja saattavat olla vähän läsnä lastenlasten elämässä. Se tuntuu kummalliselta. Tosin meilläkin saattaa olla edessä tilanne, että joudumme terveydellisistä syistä elämään osan vuotta etelässä, jos sellainen onnistuu. Ajoittainen ero lastenlapsista surettaa minua jo etukäteen. Täytyy toivoa, että Suomessa ollessamme voimme sitäkin enemmän olla mukana lastenlastemme elämässä.

Ei kommentteja: