Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 2. tammikuuta 2015

Kremppoja ja taiteilua


2.1.2015

Pieniäkin kremppoja joutaa vanhenevalle miehelle. Nyt oikuttelee oikea olkapää. Aikoinaan minulla oli vasen hyvin kipeä. Sattui kun kättä nosti. Oikein kortisoniakin pistettiin pariin kertaan. Kuulosti jäätyneeltä olkapäältä vai mikähän se nimitys oli, mutta jokin ahtaus se taisi olla. Kyllä sitä minulle selitettiin, mutta ei ole oikein jäänyt mieleen. On pikkuhiljaa parantunut miltei ennalleen.


2.1.2015

2.1.2015


Täytyy nyt seurailla tätä oikeaa olkaa. Toivottavasti on ohimenevää. Ei ole haitannut, kun olemme tehneet pikkufriidujen kanssa yhteistaideteosta öljypastelleilla. Vanhempaa pelotti hieman, kun ulkona on kova tuuli. Tuli kainalooni. Rauhottui, kun katsoimme hurjia tornadovideoita ja kerroin, ettei Suomessa ole sellaisia. Ehkä tämä oli jonkinlaista siedätystä. Välillä tytöillä pukeutumisleikki. Kääriytyivät huiveihin ja kulkivat tyyriinä sateenvarjojen kanssa. Esittivät kai intialaisia naisia.

Silmien rähmiminen on pysynyt aisoissa. Näyttää riittävän, kun laitan yöksi silmäsalvaa.

2.1.2015

2.1.2015



Vanhempi neito alkoi kaivata äitiä. Siihen auttoi tuttuakin tutumman satukirjan - Outo vieras Muumitalossa - lukeminen. Kyllä papallekin on vielä virkaa, kun pieni tyttö painautuu kainaloon kuuntelemaan satua.

2.1.2015
2.1.2015



2.1.2015




Saatiin jouluaiheinen yhteistaideteos valmiiksi. Öljypastellien värikylläisyys on vaikuttava. Niissä sanotaan olevan suhteessa eniten pigmenttiä.


2.1.2015

2.1.2015

2.1.2015

2.1.2015

2.1.2015





Ei kommentteja: