Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Karu totuus paljastuu vähitellen

Kiersin päiväkävelylläni tunneleita pitkin ympäri Meilahden sairaala-alueen. Löysin tien Terveystieteiden keskuskirjastoon. Kaikki tarvittavat ovet avautuivat. Minut otettiin ystävällisesti vastaan, vaikka asuni ei ollut tavanomainen. Virkailija löysi minulle vari veritauteja käsittelevää kirjaa tutkailtavakseni.


Ymmärrän nyt, että lääkärit suojautuvat usein keskiarvojen tai pyöreiden ilamusten taakse, kun puhutaan vakavista asioista. Eilen sain omalääkäriltäni suoria vastauksia.




Yksi teoksen "Veritaudit" on Meikun Hematologian osaston johtaja Kimmo Porkka. Löysin kirjasta akuutin myelooisen leukemian riskiluokituksen, johon lääkäri eilen viittasi. Luokat ovat I Hyvä ennuste/pieni riski, II Keskiriski ja III Huono ennuste/suuri uusiutumisriski. Minun luokkani on tuo viimeinen.

Alle 65-vuotiaista AML-potilaista 80-90 prosenttia pääsee remissioon eli terveyteen rinnastettavaan tilaan yhdella kahdella sytostaattikierroksella, niin minäkin. Jos hoidot lopetettaisiin siihen, lähes kaikki saisivat taudin uudestaan yhden kahden vuoden aikana.

Kirjassa annetaan hyvin laajoja prosenttialueita ensimmäisen remission jälkeen kantasolusiirteen saaneiden hoitomenestyksestä. Kokonaan paranee 50-70 prosenttia, 10-20 prosenttia saa taudin uudelleen ja 10-30 prosenttia kuolee infektio- ja käänteishyljintäkomplikaatioihin.

Yllä mainitut prosentit eivät päde minuun, koska olen sekundäärileukemiatapaus. Voit tulla epäedullisia kromosomimuutoksia ja muita kummajaisia. Infektioihin voi kuolla helpommin. Tauti uusiutuu helponnin. Vain pieni osa potilaista pysyy remissiossa useita vuosia.

Kun sairaus taas uusiutuu, vain osa potilaista saadaan remissioon. Uusi remissioaika on lyhyempi kuin edellinen.

Ilman siirtoa mahdollisuudet ovat aika huonot. Jos Hodgkinin lymfooman jälkeen leukemiaan sairastunutta hoidetaan vain sytostaateilla, alle 10 prosenttia on elossa kahden vuoden jälkeen leukemiadiagnoosista. Minun lymfoomani oli tosin non-Hodgkin -tyyppiä.

Kaikesta huolimatta, hyvinkin voi käydä.



Ei kommentteja: