Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Vappuaaton viettoa



Naantalilaiset pysähtyivät piknikkaamassa kanssamme pihalla. Oli yllättävän lämmin sää. Vappu alkoi sukuloimistunnelmissa.

Vappu on minulle aika jäsentymätön juhla. Molemmat päätraditiot ovat jääneet vieraiksi. Olemme kuitenkin joskus käyneet katsomassa marssia. Mantan lakitusta en muista nähneeni koskaan. Joskus olimme liikkeellä niin, että näimme Kaivarin piknikkausta. En tuntenut kuuluvani joukkoon. Luullakseni en ole koskaan pitänyt päässäni ylioppilaslakkia vappuna. Taidan kuulostaa tiukkapipolta. Silläkin on merkitystä, että emme käytä alkoholia. No, tulee meille tänään vappuaattovieraita. Simaakin on varattu.

Alkaa toukokuu. Jos minulle käy huono onni, joudun olemaan jopa kaksi kuukautta eristyksissä kesällä. Toisaalta se olisi hyvä onni, koska siiinä tapauksessa saisin siirteen pian. Mieleeni on tullut, että voisivat saattaa minut lääketieteelliseen uneen kunnes saan siirteen. Ei siinä oikeasti olisi mitään järkeä. Lihakset surkastuisivat.


On veikattu, että hallitus suhtautuu etäisesti julkaistuun Nato-selvitykseen. Ehkä niin, vaikka onkin itse tilannut selvityksen. Minusta raportti on erittäin tervetullut, koska se toivoakseni vauhdittaa avointa keskustelua Suomen puolustusratkaisuista. Olisi toivottavaa, että hallituksen oma selonteko analysoisi yhtä avarasti Suomen vaihtoehtoja.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yleensä vappuna sataa vettä js on koleaa. Tullut mieleen, että se on sitä varten, että ihmiset olisivat sisätiloissa eikä kadulla humalapäissään lapsia pelottelemassa...

Heikki Honkala kirjoitti...

Huono sää vappuna rauhoittaa. Juhannuksena se taitaa jopa pelastaa ihmishenkiä.