Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Olen elossa

Tämä hetki on nyt. Olen sängyssä selälläni läppäri mahallani. Nyt en ole ahdistunut. Olen elossa. Kohta varmaan katson loppuun erään dokumentin Ranskan modernisteista. Rakkaani saattaa liittyä seuraani. Hän on tainnut laittaa ruokaa lämpiämään. Se keitto on oikein hyvää. Sitten voisin jatkaa Aino Kuusisen kirjan lukemista. Tänään tulee MOT, jossa kerrotaan lisää panamalaisista paljastuksista. Sitten tulee uutiset. Toivottavasi saan nukkua ensi yön hyvin. Tänään oli kaunis sää. Ehkäpä huomennakin.

Huomenna tulee eräs ystävämme käymään. Aikovat vaimoni kanssa tutkia, miten maalaukseni ja piirrokseni pitäisi järjestää. Voi voi, pitäisi jaksaa katsoa ne läpi ja heittää suuri osa roskiin. Se ei ole helppoa, mutta jotain moiselle paperimäärälle pitäisi tehdä.

On tämä hetki. Eletään sitä.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Haluan taas Heikki kiittää blogistasi,jota olen jo kauan seurannut. Saan siitä myös vertaistukea. Vuosi 2014 oli lähipiirissä rankka vuosi. Mahdollisimman hyvää vointia sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä tässä nyt sitten kumminkin kävi niin, että jouduit lohduttelemaan nyt meitä lukijoitasikin. :-)

T. Lissu

Heikki Honkala kirjoitti...

Olen iloinen, että olet saanut tukea blogistani. Taidettiin astella rinnakkain vuonna 2014 jolloin sairastin lymfoomaa. Jakselehan sinäkin!

Heikki Honkala kirjoitti...

Noinko pääsi Lissu käymään? Haetanneeko tuo mittään?