Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 8. elokuuta 2016

Käänteishyljintäoireista

Valitettavasti van Vleuten ei selvinnyt vähin vammoin. Murtumia selkänikamissa. Ei kuulosta hyvältä. Potilas on kuitenkin itse toiveikas tervehtymisen suhteen.

Lääkärin mukaan tilanteeni on hyvä. Tämän viikon joudun kuitenkin vielä olemaan sisällä. Hyvä varmaan, että hoidetaan varman päälle.

Eiliset vieraat eivät tulleetkaan eilen, mutta kävivät tänään. Heidän sijaansa luonani oli illalla yksi muista kälyistäni sekä vaimoni. Puolen päivän tienoissa kävi yksi vieras ja yksi on vielä tulossa.

Tämä sairaalassa oleminen on nyt niin rutiininomaista ettei siitä ole paljoa kirjoittamista. Luulin, että minulla olisi tänään kontrolli, mutta olen ilmeisesti jatkuvassa kontrollissa, koska se oli peruutettu.

Kysyin tänään lääkäriltä, pitäisikö minun olla huolissani, kun minulla ei ole ollut käänteishyljintäoireita. Akuutteja sellaisia on kuulemma vain 40 prosentilla potilaista. Kroonisia on useammalla. Ei siis syytä huoleen. Sitä paitsi käänteihyljintä voi pahimmillaan olla kohtalokasta. Hyljintää voi ilmetä iholla ja sisuskaluissa.

Kanttiinin tätiä ei ole näkynyt tänään. Tapanani on viimeaikoina ollut ostaa häneltä kupillisen kahvia. Mainitsin yhdelle hoitajalle asiasta. Hän keitti minulle kupillisen. Kanttiini on saanut kilpailijan.

Painoni putoaa edelleen. Sen voisi kuvitella olevan hyvä uutinen, mutta paino häviää vääristä paikoista eli lihaksista. Toivottavasti edes osa on läskiä.

Vaimoni toi minulle eilen akvarellivehkeitä, mutta valitettavasti vääränlaista paperia. Akvarelli ei luultavasti toimi hyvin öljypastelleille tarkoitetulla paperilla.

Ei kommentteja: