Tällainenko on nero?

Mukavaa, kun saan aloitella päivää rauhassa. Tänään täytyy kuitenkin vielä käydä sairaalassa, mutta menen vasta puolen päivän jälkeen. Minulta poistetaan katetri.

Huomenna minun ei tarvitse mennä sairaalaan ollenkaan. Seuraava kerta on vasta kahden viikon päästä maanantaina. Kokeilin äsken miten käveleminen. En horjahtanut kertaakaan, mutta matka oli hyvin lyhyt. Täällä kotona sisällä.

Eilen kanttiinissa

Clausewitz oli preussilainen kenraali. Hänen oma sotakokemuksensa rajoittuu vuosiin 1812-1814 Venäjän armeijassa. Hän varmasti seurasi muulloinkin tarkasi Napoleonin toimia. Hän yritti selittää tämän käymiä sotia.

Vaikuttaa siltä, että Napoleon oli Clausewitzille sotapäällikön ihannemalli. Hänestä sotapäällikön oli oltava nero. Ollakseen nero sotapäällikön on oltava ylivertaisen älykäs, henkisesti voimakas, rohkea, päättäväinen, harkitsevainen, tarmokas, horjumaton ja sitkeä. Hänellä on luonteenlujuutta, mielenmalttia, sielunvoimaa ja pysyvä vakaumus. Maineen ja kunnian janon on elähdytettävä hänen toimiaan. Hän ei menetä tasapainoaan kiihkeimmissäkään tilanteissa.

Sota koostuu taisteluista. Ylin sotapäällikkö johtaa sotaa, alemmat taisteluita. Armeijan organisaatio on voimakkaan hierarkinen. Johtaminen on käskyttämistä. Sodassa on kysymys strategiasta ja taistelussa taktiikasta.

Monikohan sotapäällikkö täyttää moiset edellytykset. Ainakin joku ranskalainen kenraali pillahti itkuun toisen maailmansodan aikana, kun tilanne näytti toivottomalta. Varmaankin ylimmät sotapäälliköt usein haluavat antaa itsestään Clausewitsin vaatimusten mukaisen kuvan.

Clausewitsin teosta on käytetty paljon liikkeenjohdon oppaana. Mielestäni aika on ajanut monilta osin kenraalimme teoksen ohi. Hierarkisessa käskytyskulttuurissa on kärjistetysti sanoen vain huipulla olevan aivot käytössä. Ei ole viisasta olla antamatta muiden vaikuttaa omaan mielipiteeseensä ja pitäytyä ensimmäisessä käsityksessään käsillä olevasta ongelmasta.

Varmaankin organisaatiossa tunnetaan turvallisuutta, jos huipulla on henkilö, joka osaa aina sanoa, miten toimitaan. Käskyjä vastaan kuitenkin nuristaan usein. Osa suomalaisista, palvelukseen komennetuista sotamiehistä lähti hyvin vastahakoisesti jatkosotaan. Clausewitz puhuu kitkasta. Asiat eivät tahdo toteutua suoraviivaisesti käskyjen mukaisesti. Sotapäällikän on kuitenkin kyettävä tekemään päätökset, kun on niiden aika.

Sota ei suju koskaan siten kuin on suunniteltu. Sattumat vaikuttavat paljon tapahtumien kulkuun.

Clausewits ajattelee, että nero näkee sekavassa ja ristiriitaisessa tilanteessa valon pilkahduksen, jota kohti hän johtaa joukkojaan. Hän on epäilemättä paremmin informoitu kuin eturivin sotamies Svejk, mutta hänen käytössään olevat tiedot ovat puutteellisia ja epävarmoja.

Joissakin johtajissa on varmaan ollut neron piirteitä. Applen Steve Jobs oli varmaan tällainen, mutta mitä meidän pitäisi ajatella Volkswagenin erotetusta pääjohtajasta, joka muistaakseni sanoi ettei ollut tietoinen yhtiönsä päästömittaushuijauksista? Mitä ajattelette van Goghin mahdollisesta neroudesta?

Mistä löytyisi riittävästi neroja kaikkiin vaativiin tehtäviin? Pitääkö johtavien poliitikkojen olla neroja?