Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Sanskulotti ja hirviölaite


Eilisiltana minut vietiin Tornisairaalan muurahaispesään eli heräämöön.

Odottaessani minuun pumpattu neste alkoi kaivata ulos. Ongelma oli siinä, että minut oli jo kytketty erinäisiin laitteisiin. Eipä huolta. Tähänkin oli ratkaisu. Minulle tuotiin modernisti muotoiltu sorsa, jossa oli kansi. Siteen minut ympäröitiin sermeillä. Homma oli helppo hoitaa ja sitten varustus purettiin.

Saliin saapui sanskulotti, jonka olin tavannut aikaisemminkin. Silloin mielikuviini jäi, että hänellä oli punainen pipo kuin fryygialaismyssy konsanaan. Kumppanini muisti, että se oli vihreä. Vihreä se oli nytkin.

Sanskulotti työnsi edessään suurta siivouskoneelta näyttävää laitetta. Hän työnsi sen peremmälle saliin. Kohta hän kailotti "Hengitys syvään -  hengittämättä - saa hengittää". Se oli siis siirrettävä röntgen.

Vihreävaatteisten joukossa kulki yksi toisin pukeutunut, jolla oli vaaleanpunainen myssy. Hänestä tuli mieleen puutarhatonttu.

Sitten minut peitettiin telttaan ja hommat alkoivat. Vanha katetri poistettiin. Nukkumatti tutki aluetta ultraäänilaitteella ja totesi, että suonet ovat jo pilalla niissä olleiden katetrien vuoksi. Uusi katetri asennettiin vasemmalle puolelle. Homma sujui aika hyvin. Tuntui todella hyvältä, kun tiukimmassa kohtaa yksi hoitajista piti minua kädestä.

Kun asia oli saatu hoidetuksi, sanskulotti tuli masinansa kanssa. Selkäni alle laitettiin levy - lyijyä kai. Sitten bronttosaurus ojensi päänsä rintani yläpuolelle, asianmukaiset komennot kaikuivat ja kuva oli otettu.

Sain odotella niin kauan, että nukkumatti oli tarkistanut röntgen-kuvan. Kunnossa oli. Sitten takaisin osastolle. Yllätyin, kun kello oli jo kymmenen. Reissu oli kestänyt neljä tuntia.


Nyt on ulkona niin kaunis ilma, että oma kohtalo surettaa.
















2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hauska kuvaus. Minäkin olen ollut heräämössä vastaavassa tilanteessaa ja hoitajan kädenpuristus tuntui tosi hyvältä. Kurjaa, kun joudut hyvän sään aikana sairastaa. Itse olin talvipotilas. Toivotan sinulle voimia selviytymiseen!

Heikki Honkala kirjoitti...

Lämpimät kiitokset kannustuksesta. Inhimillisellä kosketuksella on joskus ihmeellinen voima. Olen ehtinyt sairastaa tätä jo talvellakin, koska sain diagnoosin marraskuussa.