Siunattu some! Kiitos, kun olette taas kannatelleet minua! Minä ajauduin masennukseen ja mieleni kivettyi. Murheet valtasivat mieleni eikä missään näkynyt valoa. Kun yritin aloittaa maalaamista, tuntui, etten osaa mitään eikä mistään tule mitään. Ihanaa, että olette kannustaneet minua silti yrittämään.
Olen hämmästynyt sitäkin, että tämä blogini sivunlatauslukemat ovat äkkiä nousseet. Eilinen lukema on peräti 682. Minusta tuntuu, että te aivan kuin kannattelette minua. Sydämelliset kiitokseni siitä teille! Minä en ole yksin.
Maalaaminen on nyt mukavaa ja pitää ajatukseni pois murheista. Tuntuu, että saan tehdä jotakin, millä on merkitystä - ainakin minulle itselleni. Toivoakseni myös muille. Minä hengitän.
Kemoaivoni eivät pysty pitkäjänteiseen luovaan työhön, mutta tussien ja nyt myös akavarellien käytössä on se hyvä puoli, että tekeillä oleva työ pitää jättää usein kuivumaan. Silloin voi puuhastella muuta ja lyhytjänteisyydestäni huolimatta maalaaminenkin edistyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti