Mamu ja papu pitävät edelleen leiriä Naantalissa. Hyvin menee. Lastenlapsia on läsnä tällä hetkellä yhdeksän, mutta kuopus vaimoineen on myös paikalla joten aikuiskäsiäkin on enemmän. Puuhaa kuitenkin riittää, joten pitää välttää uppoutumista vaikkapa nettiin.
Vanhimmat lastenlapset ovat mukavan luontevasti apuna myllyn pyörittämisessä ja nuorempiakin vaimo on nakittanut hommiin. Yksi syksyllä kouluunmenijä siivosi hienosti eteisen.
Déjà-vu -elämää. Tosin katras on isompi kuin meillä koskaan aikoinaan, mutta appivanhempien mökillä oli ajoittain melkoista säpinää.
Mukavalta tuntuu, kun serkukset leikkivät keskenään. Hauskaa kokea tämä isoisänä. Harmillista, että läppärini on turvoksissa ja videokameranikin täynnä. Olisi hyvä ikuistaa näitä hetkiä. Yritän saada perattua tilaa.
Luin illalla satua nuorimmille. Sitten osa lähti juohevasti nukkumatin luo ja rillivarkaat jäivät minun kanssani jakamaan parisänkyä. Nämä eivät nukkuneet sitten millään. He rupesivat pukemaan minulle yöpukua. Nuoremman toimintalinja oli käytännöllinen, mutta vanhempi otti homman luovasti joten eihän siitä mitään tullut.
Vanhin lapsista ehdotti tytöille laskemista tuhanteen. Nuorempi sanoi ettei osaa, mutta sain ehdottajan alkamaan hommaan. Hän oli vain sammuttanut valon, ollut heidän seurassaan ja pian he nukkuivat. Taitaa papan taidot olla ruostuneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti