Kansantaloustiede on erikoinen tutkimusala, koska sen edustajat usein ennustavat tulevan kehityksen päin seiniä. Lisäksi hankalien taloustilanteiden lääkitsemiseen yksi ehdottaa yhtä, toinen toista ja kolmas monenmoista.
Nobelin taloustieteen muistopalkinnon saanut Joseph Stiglitz suosittelee Hesarissa Suomelle velkaelvytystä, mikä on päinvastoin kuin hallitus aikoo tehdä. Velkaelvytys taantumassa olisi keynesiläistä politiikkaa. John Maynard Keynes oli taloustieteen suurmies, jonka mukaan taantumassa valtion kannattaa panostaa infrastrukstuurihankkeisiin, koska ne lisäävät työllisyyttä ja hinnat ovat edullisia. Nousun koittaessa maksetaan velkaa pois.
Asiantuntijoiden monimielisyys tarvittavista keinoista saattaa johtua siitä, että kansantalous on uskomattoman monimutkainen järjestelmä. On äärettömän vaikea ennustaa erilaisten toimenpiteiden yhteisvaikutusta.
Kukaan ei voi tietää, mitkä ovat Sipilän hallituksen suunnittelemien toimenpiteiden vaikutukset.
Julkisen sektorin työntekijöiden ylityökorvausten väheneminen helpottaa hieman veropainetta, mutta kai verotusta pitäisi vastaavasti keventää, että se heijastuisi kysyntään. Yksityisen sektorin palkanalennukset vähentävät kysyntää, mutta antavat mahdollisuuden yrityksille hinnanalennuksiin. Teorian mukaan hinnanalennukset lisäävät kysyntää (ja siten työllisyyttä), mutta vaikutus vaihtelee aloittain, koska kysynnän joustot ovat erilaiset. Rolexien myynti tuskin juuri lisääntyy, vaikka hinta hieman laskisi.
Jos yritys on tyytyväinen myynnin volyymiin, se voi jättää hinnat laskematta ja nostaa alentuneiden palkkojen vaikutuksen osinkoina. Sekin kiertyy kysyntään. Jos lisävoitot jätetään yritykseen, voidaan palkata lisää työntekijöitä ja satsata esimerkiksi tuotekehitykseen. Lisäinvestoinnit auttaisivat työllisyyttä. Tosin edellisen hallituksen toteuttaman yhteisöveron alennuksen vaikutus on uskonvarainen asia.
Tavallisen ihmisen ja yrityksen on terveellistä kaihtaa liikaa valkaantumista. Siten on helppoa siirtää sama periaate koskemaan myös koko maan taloutta. Valtio on kuitenkin eri asia. Sillä on verotusoikeus, mitä ei yksityisillä ihmisillä eikä yrityksillä ole.
Suomen valtio saa edelleen lainaa hyvin edullisesti, lähes ilmaiseksi, kun korot ovat niin alhaiset. Kärjistetysti sanoen velkaa ei välttämämättä tarvitse koskaan maksaa pois. Jos lyhennyksiä ei tehdä ja korot lähentelevät nollaa, velan suuruudella ei juuri ole merkitystä. Kun talous joskus taas kasvaa, velan koko suhteessa bruttokansantuotteeseen taas vähenee.
Voi olla, että hallitus ei usko tulevaisuuteen, koska se toistelee "nyt on pakko"-linjapuheitaan. Nyt voisi olla oikea aika laittaa kaikki kuluneet tiet ja laitokset kuntoon, rakentaa kouluja, urheiluhalleja ja sen sellaisia. Nämä toimet lisäisivät työtä ja kysyntää.
Olen ihmetellyt sitä, että esillä olleet toimet ovat olleet lähes yksinomaan yrityksille suosiollisia ja muille hankalia. Jos kansankunnan eheyttä haetaan, olisi viisasta yrittää kaikin keinoin keksiä jotakin tarjottavaa myös palkansaajille. Nyt voitaisiin perustaa esimerkiksi henkilöstörahastoja yrityksiin. Työntekijät voisivat saada osan palkastaan osakkeina. Työsuhdeturvassakin on varmasti kehittämistä. En tarkoita niinkään pitkää ansiosidonnaista kuin tehokkaita toimia irtisanottujen työllistämiseksi uudelleen. Muitakin vastaantulon muotoja lienee.
Kai leikkauksissakin on puolensa. Kaikenlaisella inhimillisellä toiminnalla on taipumus pöhöttyä hyvinä aikoina. Minusta leikkauslistojen rakentamisessa tarvittaisiin erityisesti näkemystä. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset saavat helposti aikaan meteliä. Oppilaitoksissa on paljon hyviä hankkeita, mutta kaikki eivät ehkä ole välttämättömiä. Minusta kannattaisi miettiä, onko iPadien hankkiminen kaikille opiskelijoille ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta. Ovatko kaikki koulujen tietojärjestelmät välttämättömiä. Kannattaako satsata oppilaitosten laatujärjestelmiin, kun oppimisen laatu taitaa olla jopa kansantaloutta vaikeampi aihe? Olisiko järkevämpää sittenkin panostaa inhimilliseen vuorovaikutukseen ja parempiin opetusmenetelmiin?
Mene tiedä. Minulla on kansantaloudessa approbatur. Nämä pohdinnat voivat mennä metsään ja niin ne kai menisivät siinäkin tapauksessa, että olisin väitellyt kansantaloustieteessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti