Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

lauantai 19. syyskuuta 2015

Väsymyskohtaus


Eilen aamupäivällä olin kovin huolissani. Olin nukkunut noin kymmenen tunnin yöunet, mutta silti olin hyvin väsynyt. Loppuunpalamisen tuntua.

Vaikutti siltä, että pakolaisen auttamishommissa olisi tekijöille sijaa. Motiivit riitelivät. Lähdimme vaimon kanssa kierrokselle. Kun sen jälkeen söimme ja otin päiväunet, virkistyin. Jaksoin lähteä illalla mukaviin juhliin.

Opiskelijoiden rästihommia pitäisi tutkailla. Sellaiseen eivät voimat tuntuneet eilen riittävän.

Nukuin taas pitkät yöunet ja tuntuu siltä, että jaksan lähteä puolilta päivin keräämään nälkäpäivärahaa pariksi tunniksi. Muutoin voinkin tänään hissutella.

Muistin eilen syöpälääkärini sanat. Hän sanoi, että jos syöpä uusiutuu, sen kyllä huomaa. Voisiko uuvuttava väsymys olla sitä?

Jospa se oli viikon kouluhommista toipilaalle kasautunutta kuormaa. Josko maanantaina jaksaisin rästejäkin punnita.

Ei kommentteja: