Ovatko irakilaiset elintasopakolaisia?

Nyt halutaan tehdä ero elintasopakolaisten ja hädänalaisten välille. On tietenkin oikeudenmukaista suunnata rajalliset resurssit pelastamaan niitä, jotka ovat hengenvaarassa.

En kuitenkaan erityisemmin pidä ilmauksesta elintasopakolainen. Siihen liittyy moralistinen kaiku, vaikka kyseessä on kuitenkin ilmiö, joka on meille kaikille ominainen. Eikö ole normaalia ja inhimillistä pyrkiä ososuhteisiin, joissa voi kehittyä ja rakentaa tulevaisuuttaan omalla työllään vakaissa olosuhteissa?

Hesari kirjoittaa Irakin turvallisuudesta tänään artikkelissaan Asiantuntija: Irak ei ole turvallinen maa - Maahanmuuttovirasto päivittää turvallisuusarvionsa. Lehdessä on myös juttu Näin viranomaiset selvittävät, mistä turvapaikan hakija on kotoisin.

On ihmetelty, miksi Irakista tulee Suomeen niin paljon pakolaisia. Pääsyy lienee puskaradio. Suomessa on jo irakilaisia sen verran, että sana Suomen olosuhteista ja käytännöistä kiirii tehokkaasti. Viranomaiset yrittävät selvittää, ovatko pakolaiset turvallisilta vai turvattomilta alueilta. Irakin pinta-ala on runsaan kolmanneksen suurempi kuin Suomen ja väkiluku on kolmisenkymmentä miljoonaa.

Hesarin jutun valossa on ongelmallista, voidaanko asuinalueen perusteella todeta, olisiko joku pakolainen kotonaan turvassa. Joku henkilö voi asua turvallisella alueella, mutta hän voi olla alttiina salamurhaajan iskuille, jos on esimerkiksi ollut poliittisesti aktiivinen. Sunnien ja shiialaisten konfliktin luonteesta on suomalaisen vakea päästä perille. Onko se samanlaista kuin tasavaltalaisten ja protestanttien taistelut taannoin Irlannissa? Onko asetelmassa mukana uskonnollisten jännitteiden lisäksi poliittisia?

Iran aseistaa shiialaisia ja Saudi-Arabia tukee sunneja. Iran on peräti noin neljä kertaa Irakin kokoinen maa ja asukkaita siellä on noin 80 miljoonaa. Aika merkittävä voima ja lähellä. Saudi-Arabialla riittää rahaa ja sillä on läheiset suhteet USA:han. Ohimennen sanoen Syyrian al-Assad lukeutuus shialaisiin alawiitteihin ja Venäjä tukee häntä. On vaikea arvioida miten suurvaltapoliittiset voimatasapainokysymykset vaikuttavat Irakin tilanteeseen.

Irakin tilanteeseen ei vaikuta vain sunnien ja shiialaisten välit, vaan alueella toimii myös Isis. Irak kävi aikoinaan pitkän sodan Irania vastaan ja sen jälkeen maassa soti USA vuosikausia. On vaikea arvioida, kuinka paljon noista sodista periytyvät irakilaisten väliset kaunat vaikuttavat nykyiseen levottomuuteen.

Kun irakilaisia on noin paljon, ei voi suoraviivaisesti olettaa, kaikki sieltä Suomeen pyrkivät ovat "elintasopakolaisia". Suomeen suuntautuvat volyymit lienevät hyvin pieni osa kaikista hädänalaisista. Siten kaikki tänne pyrkivät voisivat lukeutua heihin. Kai asia voi olla toisinkin päin tai jotakin siltä väliltä.

Viranomaiset käyttävät Hesarin mukaan kolmea keinoa selvittäessään pakolaisten kotiseutuja. Selkein on luotettava asiakirja, jos sellainen on. Toinen keino on pyytää häntä kertomaan joitakin tunnistettavia asioita kotipaikastaan. Hesari sijoittaa esimerkin Suomeen. Jos henkilö sanoo olevansa Myllypurosta ja olevansa lätkäfani, häneltä voidaan tentata Helsingin seudun joukkueiden menestystä ja kysyä, kuka Hjallis Harkimo on. Kolmas keino on murteen tunnistaminen.

Artikkelin mukaan epäselviksi jääneissä tapauksissa, asia tulkitaan pakolaisen eduksi. Arvelen, että tällä tarkoitetaan ensisijaisesti yksin tulleita lapsia.

Toisenlaisessa tilanteessa Suomelle saattaisi olla hyvinkin kannattavaa antaa irakilaisten "elintasopakolaisten" asettua maahan. USA:n kansa on lähes kokonaan maahanmuuttajataustainen ja maan kehitys on ollut valtava dynaaminen prosessi. Suomalaisia on asettunut Ruotsiin suuri määrä työn ja elintason perässä. Kun kielitaidottomat ja vähän koulutetut asettuvat uuteen maahan, he eivät voi osoittaa tarpeellisuuttaan juuri muulla kuin kovalla työn teolla. Irakilaiset voivat olla hyvä ruiske vähän anemisesti kehittyvään Suomeen.

Olisi jotenkin selkeää, jos kaikki kaikki Suomeen pyrkivät olisivat syyrialaisia, jotka kaikki tulevat sodan jaloista. Mutta kun ei tule, kuin vähemmistö. Pitäsikö Suomen panna raja kiinni irakilaisille ja yrittää markkinoida Suomea syyrialaisille? Silloin todennäköisesti huomattavasti suurempi osa saisi jäädä maahan. Voi olla, että EU:ssa katsottaisiin sellaista karsaasti. Yksi maa yrittäisi selvitä vähemmillä hutikustannuksilla.

Jos Suomeen pyrkivät irakilaiset tulevat Syyrian kaltaisista oloista ja Suomen kapasiteetti täyttyy heistä, asia ei liene ongelma. Toivottavasti muut maat hoitavat syyrialaiset.