Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 15. tammikuuta 2016

Hyviä ääniä sydämestä

Tarkennus eiliseen postaukseen. Luuydinnäytteeni onkin mennyt patologin katsottavaksi. Luulin, että joku osaston lääkäreistä tutkii sen.

Tämänpäiväisellä lääkärikierroksella kerrottiin, että tilanne näyttää aika hyvältä. Luuydinkokeella on lähinnä merkitystä tulevien syöpähoitojen suunnittelussa. Vielä odotellaan infektiospesialistin mielipidettä tilanteesta. Voiko tämän paremmissa käsissä olla tällaisessa tilanteessa. Saan vielä lisää valaistusta asiaan iltapäivällä.

Eilisen päivän kolmas päätapahtuma oli ultraäänikuvaus. Tavara siirrettiin paikasta toiseen ja takaisin. Mennessä viejä sentään ilmoitti ultralaisille saapumisestani.

Tämäkertaisessa ultrassa oli erityistä, että sydänäänet otettiin mukaan. Minuun kytkettiin johtimet sitä varten. Kuulin välillä kaiuttimesta sydämeni jyskytystä. Myös tämä lääkäri tunnisti lievän sivuäänen.
Vatsaani levitettiin geelimäistä ainetta. Lääkäri leipoi mahaani ultraäänikojeella ja tutki samalla ruutua.

Mitään huolestuttavaa ei löytynyt. Kysyin syytä sivuääneen. Lääkäri arveli sen johtuvan iän tuomasta kalkkeutumisesta. En täysin osta tätä ajatusta, koska armeijalääkäri jo tunnisti sivuäänen.

Kysyin lopussa lääkäriltä näkyykö siellä rakkauksiani. Vitsi on ehkä vähän kökkö, mutta huvitti lääkäriä.

Minun pitää edelleen ahkeroida juotavien parissa ja pitää kirjaa niistä. Runsaasta juomisesta seuraa
jatkuvia vierailuja huonekohtaisesessa eriössä. Nyt käteni oireilevat, kun pesen käsiäni toistuvasti ja desiäkin olen käyttänyt. Tosin jälkimmäisen olen lopettanut oireiden vuoksi. Yritän muistaa pyytää hoitajalta jotakin käsiäni varten.


Rakkaani on harventanut käyntejään luonani, mikä on hyvä asia. Tätä lausetta kauhistuneille kerron, että olen ollut huolissani siitä, että hän väsähtää tiheisiin käynteihinsä. Hänen on hankala kulkea tänne, kun ei nyt tohdi tulla tänne autolla kelien ja parkeerauspelkojen vuoksi.


Olen edistynyt yhdellä rintamalla, koska käytin viime yönä CPAP-laitetta ja nukuin aika hyvin. Tekee gutaa sydämelleni. Kun hemoglobiinini jumittaa aneemisissa lukemissa, on hyvä, että väsymystä tuottavia, yöllisiä hengityskatkoja torjutaan. Näin tämäkin ase on käytössä taistelussa leukemiaa vastaan.


Tämänpäivänen neutrosyyttilukema on 0,98 eli se on nopeassa nousussa. Hienoa, että pystyn nyt itse tuottamaan puolustussoluja ja tulehdusalttiuteni vähenee. Tulehdusarvonikin (CRP) on lähes normaali.

Kahden viimeisen päivän verikoetulokset:

Hbl 87 88 (94) (99)(94)(88)(98)(96)(82)(90)(98)(104)(108), (134-167)
Leuk. 3.7 3.8 (5.3) (2.7)(1.8)(1.2)(1.5)(2.1)(2.4)(3,0)(2.08)(5.0)(1.2), (3.4-8.2)
Neutr. 0.98      (0.44)(<0.05)(-)(-)(1.24)(1.61)(2.24)(2.17)(81 %)(0.42), (1.5-6.7)
Tromb. 314 334 (352)(310)(218)(107)(52)(43)(12)(42) (94)(247)(36), (150-360)
CRP 16 19 (36)(47)(12)(6)(7)(6)(6)(11)(18), (alle 10)

Vasemmassa reunassa ovat tämänpäiväisen verikokeen ja eilisen tulokset. Niistä oikealle on aikaisempien mittausten tuloksia ja äärimmäisenä oikealla viitearvot.



Ei kommentteja: