Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 18. tammikuuta 2016

Tänään ratkeaa miten jatketaan

Kello on puoli yksi ja istun tutussa paikassa, osastoni päivähuoneen sohvalla. Aamupäivän aikeet menivät plörinäksi. Minun piti tulla osastolle klo 9.50 mutta onnistuin hituroimaan niin että löysin itseni noin kymmeneltä istumassa auton ratissa Meikun kakkosparkkihallin lippuportilla. Automaatissa luki "Parkkihalli täynnä".

Soitin osastolle, jossa liikkuva laborationhoitaja oli jo kysellyt minua. Minulle sanottiin sitten, että etsi rauhassa parkkipaikkaa, tilataan labra sitten. Ihanan joustava osasto. Viereiselläkin luukulla seisoi auto. Pari autoa ilmaantui jonoon. Parkkihallissa harhaili autoja etsimässä vapaita ruutuja.

Kohta naapurini kyllästyi ja lähti paremmille parkkimaille. Arvioin, ettei tilanne edisty, kun poistumisliikennettä ei näkynyt. Minäkin lähdin. Parkkihallin ulostulo antoi Stenbäckin kadulle. Vasemmalla puolella tietä oli yksi auto tekemässä lähtöä parkista, mutta en jäänyt kyttäämään siihen. Ajoin sairaala-alueen toiseen parkkihalliin, josta pääsee Biomedicumin tuloaulan viereen. Yllättäen siellä oli tilaa. On mukavampaa, että auto on parkkihallissa, kun vierailuni pituus on arvoitus.

Osoittautui, että liikkuva labra oli kiireinen ja hoitaja lähetti minut Tornin labraan, jossa oli aika lailla jengiä odottamassa. Aikanaan vuoroni tuli. Laboratoriohoitaja oli tuttu Syöpäklinikan ajoilta, mutta ei hän tietenkään minua tunnistanut.

Kävin paluumatkalla kanttiinissa syömässä lohisopan.

Hoitaja sanoi, että lääkäri tulee laittamaan kanyylin. Hänkin tuntuu olevan kiireinen. Potilaalla on aikaa. Armeijassakin odotettiin ja tehtiin sitten, mitä käskettiin. Minäkin olen isossa systeemissä sisällä. Aikataulu määräytyy ulkoa.


Kirjoitin eilen rakkaudesta ja parisuhteen hoidosta. Eräs FB-kaverini laittoi seinälle linkin, jossa on
omahoito-ohjelmia monelaisiin inhimillisiin ongelmiin. Parisuhteen omahoito auttaa nimensä mukaisiin haasteeisiin.

Lääkäri saapui ja sai toiseen reikään toimivan kanyylin. Paikka on oikeassa kädessä ja niin hankala, että kirjoittelen nyt vasemmalla kädellä. Sytostaatit ja antibiootit ovat rapauttaneet suoneni niin, että kanyylin laitto on kovin hankalaa.

Tänään ratkeaa, miten jatketaan. Voidaanko antibiootit lopettaa? Mitkä ovat luuydinnäytteen tulokset? Veriarvoni pitää olla normaalit.

Kolmatta sytostaattikierrosta varten minulle asennetaan katedri ylärintaan. Se tapahtuu leikkaussalissa. Sientä ei saa olla, koska se voi siirtyä uuteen katedriin.

Ei kommentteja: