Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Potilas näyttelyssä

Olimme vaimoni ja erään ystävämme kanssa Ateneumissa Henri Cartier-Bressonin näyttelyssä. Lippuhallissa oli tarjolla kannettavia tuoleja. Sellaisen tukemana potilas jaksoi katsoa näyttelyn. En muista milloin olisin nähnyt yhtä vaikuttavan näyttelyn, ehkä en koskaan.

On huikaisevaa nähdä ilmeisen neron tuotantoa. Omat kyvyt tuntuvat niin vaatimattomilta. Minulle omassa taiteessani sommittelu on on yksi perusjutuista. Cartier-Bressonin näyttely oli ehkä paras sommittelun oppitunti, josta olen koskaan saanut nauttia. Oppitunti jatkuu, koska vaimoni osti minulle järkälemäisen teoksen neron kuvista.

En voi käsittää, miten joku voi saada niin monta elementtiä kuvassa järkkymättömään sommitelmaan ja samaan aikaan usean henkilön katse tai asento on merkityksellinen.

Useissa taiteilijan kuvissa on useita kerrostumia, näkymä jatkuu äärettömään tarjoten kohtauksia kohtausten jälkeen. Kuvat ovat hyvin teräviä, mutta monissa teoksissa terävyyden laimeneminen luo hienon syvyysvaikutelman.

Kuva ovat eripuolilta maailmaan. Ne varastavat silmänräpäyksiä ihmisten tarinoista.

Moni kuvaaja pitää tärkeänä valottaa ruutunsa kuvaushetkellä valmiiksi niin, ettei niitä enää rajata myöhemmin. Jos selviää, että Cartier-Bresson on ottanut kuvansa niin, alan haukkoa henkeäni.

Näyttely on auki tämän kuun loppuun saakka. Suosittelen!


On hienoa, että tällainen potilas on voinut viettää päivän, joka on näin täynnä elämää. Istuimme Ateneumin kahvilassa näyttelyn jälkeen, minäkin kuin terve konsanaan.

Olin viime syksynä TaiK:in avoimessa sarjakuvakurssilla, mutta jouduin keskeyttämän sen sairastuttuani. Kävimme vaimoni kanssa näyttelyvierailun jälkeen piipahtamassa kurssilla, joka jatkuu vielä. Kerroin muille opiskelijoille, miksi olin jäänyt pois. Halusin nähdä, mitä he olivat saaneet aikaan. Sain selata heidän ensimmäisen kierroksen harjoitustehtävän tuloksia. He tekivät nyt toista. Ehkä osallistun kurssille uudestaan joskus, jos paranen.


Kävin eilisiltana saunassa. Se oli ainutlaatuinen tilaisuus, koska minulla ei ollut katetria eikä kanyylia. Huomenna minuun taas asennetaan katetri.



Ei kommentteja: