Vauhti loppui. Mielessäni on ollut kaikenlaisia suunnitelmia. Nyt olen väsynyt. Kävely kulkee hitaasti, hengästyn helposti ja kädetkin hieman tärisevät.
Viimeöinen valvominen on varmaan osasyyllinen, mutta ei kai se jalkoja väsytä. Sain unen vasta neljän tienoissa.
Minusta oireet viittaavat hemoglobiiniarvon laskuun, mutta niin ei ollut.
Tässä uudet tulokset:
Hbl 99 (94)(88)(98)(96)(82)(90)(98)(104)(108), (134-167)
Leuk. 2.7 (1.8)(1.2)(1.5)(2.1)(2.4)(3,0)(2.08)(5.0)(1.2), (3.4-8.2)
Neutr. <0.05 (-)(-)(1.24)(1.61)(2.24)(2.17)(81 %)(0.42), (1.5-6.7)
Tromb. 310 (218)(107)(52)(43)(12)(42) (94)(247)(36), (150-360)
CRP 47 (12)(6)(7)(6)(6)(11)(18), (alle 10)
Vasemmassa reunassa ovat tämänpäiväisen verikokeen tulokset. Niistä oikealle on aikaisempien mittausten tuloksia ja äärimmäisenä oikealla viitearvot.
Jouduin jäämään osastolle. Lääkäri ilmoitti siitä pää ovenraossa. Siitä en pitänyt. Hän tuli kyllä huoneeseen, koska minulla oli hänelle kysymys, joka koski taannoisen lymfoomani kontrolleja. Niitä on kolmen kuukauden välein. Kuulin, että asia on hoidossa, joten minun ei tarvitse huolehtia siitä. Kun olin jo osastolla, lääkäri tuli kertomaan tämän hetken tilanteestani perusteellisemmin. Hyvä niin.
Poistetun katetrin päässä oli ollut sientä. Aiemmista veriviljelyistä ei ilmennyt, että olisin saanut sen sisääni, mikä olisi monen viikon hoitojuttu. Katetrista oli löytynyt myös stafylokokki, joka sienen lailla viihtyy vieraiden esineiden pinnalla. Ne eivät siten välttämättä ole siirtyneet verenkiertooni. Tänään otettiin uusi veriviljely.
Neutrofiileistä eli puolustussoluista saatiin tänään vähän enemmän irti, nyt <0.05. Ainakin suunta on hyvä. Näitä ei kuulemma voi antaa suoneen.
CRP on 47. Se selittää väsymykseni. Jossakin on tulehdus. Ainakin vasen silmäni punottaa.
Minua väsyttää tämä koko meininki. Tiedän että tunne menee ohi.
Pitää olla hyvillään, kun näin hyvin hoidetaan.
Nyt toivoisin, että kävisitte katsomassa minua. Toki kotijaksoillenikin toivon vieraita. Älkää orjailko. Nyt en ole kanttuveivaiheessa, vaikka väsyttääkin. Älkää ujostelko edes sitä, että ette tunne minua kovin hyvin. Kohtaamiset ovat elämän suolaa.
Poistetun katetrin päässä oli ollut sientä. Aiemmista veriviljelyistä ei ilmennyt, että olisin saanut sen sisääni, mikä olisi monen viikon hoitojuttu. Katetrista oli löytynyt myös stafylokokki, joka sienen lailla viihtyy vieraiden esineiden pinnalla. Ne eivät siten välttämättä ole siirtyneet verenkiertooni. Tänään otettiin uusi veriviljely.
Neutrofiileistä eli puolustussoluista saatiin tänään vähän enemmän irti, nyt <0.05. Ainakin suunta on hyvä. Näitä ei kuulemma voi antaa suoneen.
CRP on 47. Se selittää väsymykseni. Jossakin on tulehdus. Ainakin vasen silmäni punottaa.
Minua väsyttää tämä koko meininki. Tiedän että tunne menee ohi.
Pitää olla hyvillään, kun näin hyvin hoidetaan.
Nyt toivoisin, että kävisitte katsomassa minua. Toki kotijaksoillenikin toivon vieraita. Älkää orjailko. Nyt en ole kanttuveivaiheessa, vaikka väsyttääkin. Älkää ujostelko edes sitä, että ette tunne minua kovin hyvin. Kohtaamiset ovat elämän suolaa.
4 kommenttia:
Kuinka sairas saa olla, jotta voi tulla käymään? 1,5kk ja kolme tautia sairastaneena, en halua sinulle tai kaltaisillesi ylimääräistä vaivaa.
Moikka! Voi kakka tuota Sinun oloasi :( . Tulisin mieluusti katsomaan, mutta matka on aika pitkä.. Voin kuitenkin viestiä laittaa, jos siitä pientäkin iloa saisit. Tuo kohonnut CRP-arvo varmaan osaltaan selittää väsymyksesi. Toivottavasti saadaan aiheuttaja selville, että voitaisiin hoito aloittaa. Täällä lumipyryn keskellä (tosin sisätiloissa) pidän sulle peukkuja. Paljon jaksamista! Terveisin Anu
Riina, vieras ei saa olla ollenkaan sairas, mutta sinullahan taudit taitavat olla takana. Milloin pääsisit?
Hei Anu! Toivottavasti et ole vielä hautautunut lumikinoksiin. Joo, voi olla, että tulehdus väsyttää. Nyt on keskeinen kysymys, onko minulla sieni sisuksissani vai ei. Pitäisi selvitä tällä viikolla. Kiitos ja pärjäilehän sinäkin!
Lähetä kommentti