Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Autoilua ja rispektiä

Kävimme eilen kyläilemässä. Olin ehtinyt varata CityCarClubista Fiat viisisatasen, kun kuulin että oma auton puolikkaammekin on taas kunnossa. Ajoin sillä maanantaina töyssyyn niin, että moottorin alla oleva muovinen suojus romahti toisesta päästä. Ajelimme sillä poikani osoitteeseen Hermanniin ja keräsimme katseita, koska suojus raahasi toisesta päästä maata pitkin. Poikani oli suojusta aikaisemminkin kiinnitellyt ja näyttää taas hoitanee homman. Kiitokset hänelle.




Minulla oli tarkoitus perua CCC-auto, mutta hituroin niin, että olin liian myöhään asialla. Sääntöjen mukaan autoa ei voi perua sen jälkeen, kun on varauksen verran aikaa varauksen alkuun. Ihmettelin miksi en löydä CCC:n sivuilta peruutusmahdollisuutta, mutta se oli ilmeisesti poistunut, kun määrä aika ohitettiin. Oma vikani. Ymmärrän hyvin sen, että tuollainen sääntö on. CCC siirtelee autoja pisteiden välillä palvellakseen asiakkaitaan ja olisi aika kohtuutonta, että asiakas voisi perua tilauksen viime hetkessä.

CCC:n palvelu osoitti taas käyttökelpoisuutensa. Poimin auton työpaikkani läheltä Asemapäällikön kadulta ja ajoin kotiin. Ajoimme sitten Tapanilaan kyläilemään ja tultuamme palautin auton naapuriimme metroparkkiin. Kätevää. CCC:n palvelussa voi valita auton tarpeen mukaan, Nyt ajelimme iloisen värisellä pikku Fiatilla, kun olimme liikkeellä kaksistaan.

Oli mukava istua iltaa ystävien seurassa. Tässä ystävyydessämme on piirre, jota arvostan kovasti. Olemme vakaumuksiemme puolesta eri leireissä, mutta ainakin me viihdymme hyvin heidän seurassaan. Hankalista asioista ei ole tarvetta väitellä, kun kummatkin ovat tietoisia toistensa kannoista. Mielenkiintoista keskusteltavaa löytyy muutoinkin yllin kyllin.





Ei kommentteja: