Vaarallinen lapsuus

Kuulin ajaessani töistä kotiin radiosta pätkän kirjailja Veera Salmen haastattelua. Siinä tuli esiin sellainen dilemma, että lapsilla on nykyään turvallisemmat olot kuin ennen, mutta silti heidän puolestaan pelätään enemmän kuin ennen. Kirjailija koki oman nuoruutensa vapaana, kun kotimatka koulusta saattoi kestää, koska tultiin omin nokkineen kavereiden kanssa ja mieleen saattoi juolahtaa kaikenlaista. Mitään iltapäiväkerhoa ei ollut ja niinpä sitäkin aikaa hän vietti kotona, mahdollisesti kavereiden kanssa.

Minun lapsuuteni on ollut samantapainen, ehkäpä vielä vapaampi. Kävimme kavereiden kanssa metsässä seikkailemassa, eikä taidettu hoksata sanoa vanhemmille.

Nykyään monet vanhemmat ilmeisesti vievät lapsensa mieluiten ohjattuihin harrastuksiin, jotta joku aikuinen katsoo heiddän peräänsä. Amerikassa ollaan kai niin pitkällä, että lapsen pitäisi olla aina vanhemman katseen ulottuvilla ellei hän ole jossakin ohjatussa toiminnassa.

Sellaistakin on arveltu, että seikkailuelementin puuttuminen lapsen elämästä saattaa rajoittaa hänen kehitystään. Voi olla, että riskinottokyky ei niin kehity ja voi sillä olla jotakin tekemistä luovuudenkin kanssa.

Ohjelmassa annettiin esimerkki, että jos kaverukset menevät noin vain pelaamaan jääkiekkoa, he voivat tehdä sitä koko illan. Jos tämä tapahtuu jossakin joukkueessa, pojat pääsevät ehkä pelaamaan puoli tuntia ja toisen seisovat rivissä.

En silti väheksyisi ohjattuakaan toimintaa. Siellä saatetaan oppia yhteistoimintaa vähemmän karusti kuin se voi tapahtua lasten kesken. Helpommin vältytään kiusaamiselta. Esimerkiksi kuorolaulu antaa varmaan hienoja kokemuksia yhdessä tekemisestä.

Olin lapsena partiossa, mikä oli mielekästä toimintaa nuorelle. Oli meillä pieni nappulaliigakin Nurmijärvellä, kolme joukkuetta. Minä pelasin Blackpoolissa. Englannin opettajalta kysyimme, mitä se pool tarkoittaa. En ole erityisemmin motorisesti kehittynyt, mutta joskus minua kehuttiin jopa Nurmijärven Sanomissa puolustamisesta.

Kohtuus kaikessa on varmaan hyvä ohje tähänkin.