Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kahdenlaista mäihää

Luulen, että sain pelastettua vaimoni läppäristä kaikki tiedostot. Vein sitten aparaatin läheiseen huoltoon katsottavaksi. Levymuistin vaihto saattaa maksaa pari kolmesataa. Antavat tarkemman arvion parissa päivässä. Sitten pitää miettiä, mitä tehdään.

Kävin lähtiessä katsomassa pyörääni alakerran varastossa. Sen lukon avaimet ovat hukassa. Olin ajatellut viedä sen Hiltuselle murrettavaksi tuohon lähelle. Ei minun tarvitsekaan lähteä pyöräkorjaamolle. Hämmästyksekseni lukko olikin irrallaan pyörän päällä. En käsitä, miten se voi olla mahdollista. Minulla on avain toisen pyörän lukkoon, joten en välttämättä tarvitse uutta lukkoakaan.

Kun vein läppärin kävellen pajalle, mielen kitka laski niin, että tein samalla kävelylenkin Herttoniemenrannassa. Liikkuminen tekee hyvää ajatuksille. Mieleeni juolahti, miten voin yrittää ratkaista huomenna todennäköisesti edessä olevan copy/paste-ongelman. Hyvin usein käy niin, että osa opiskelijoista hoitaa taidehistoriaesityksen kopioimalla valitun suuntauksen Wikipedia-tekstiä tuotokseensa vaivautumatta lukemaan sitä kokonaan. Sitten he tankkaavat sitä luokan edessä eivätkä ymmärrä itsekään kaikkea esittämäänsä.

Homma hoituu kenties paremmin, jos annan kaikille tehtäväksi kirjoittaa oppimispäiväkirjaa blogiinsa muiden esityksistä. Ehkä silloin panostavat hieman enemmän. Voisin myös antaa heille luvan lainata esitykseensä viisi virkettä eri lähteistä. Näihin laitetaan lähdemerkinnät. Lisäksi esitykseen vaaditaan 20 omaa virkettä ja kahdeksan kuvaa. Katsotaan miten käy.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, olen lukenut blogiasi enkä ole osannut kommentoida, mutta olen elänyt mukana syöpävaihetta parasta toivoen ja parantumisestasi iloiten.
Nyt huomaan seuraavani suurella jännityksellä toistuvia taisteluja tietokoneiden kanssa.
Minulla ei ole mitään ratkaisua, miten tietokoneet voisi paremmin selättää. Mutta minusta blogikirjoituksesi paljastavat hyvin sen kaiken tuskan, joka aivan tavalliselle ihmiselle, joka työssään käyttää erilaisia ohjelmia, usein tulee. Asiat, joiden pitäisi olla vain työkaluja ja apuvälineitä työssä, aiheuttavat toistuvasti harmia.
Muistan, että joku oli kysynyt, voiko blogiisi viitata, kun kertoo syöpään sairastuneen kokemuksista.
Minulle tuli toive, että myös joku käytettävyysasiantuntija tai vastaava löytäisi blogisi.
Kiitos elämänmakuisista kirjoituksista!

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos kovasti kommentistasi ja kiitotoksestasi! Lämmittää mieltä. Blogiini voi viitata ja sitä voi linkata ihan vapaasti. Tosiaan, käytettävyysasiantuntijalle tässä voisi olla asiakasnäkökulmaa.