Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

torstai 5. maaliskuuta 2015

Pahassa jotakin hyvää

Minulla vaivaa silloin tällöin isovarpaan tyvi. Meni vuosia etten tiennyt, mistä on kysymys. Kerran koululla se äityi oikein erityisen kipeäksi. Oli hankala kävellä. Kun menin työpisteeseeni, mainitsin asiasta kollegalleni ja sain diagnosin saman tien. Kihti.

Kävin lääkärissä ja koe otettiin. Ei ollut positiivinen. Ehkä menin liian myöhään. Lääkärin mukaan, kihti ei aina näy verikokeessa. Hän oli sitä mieltä, että kihti on kyseessä ja varmaan oli oikeassa.

Tänään luin Hesarista, että kihti vähentää 24 prosenttia Alzheimerin taudin riskiä. Hyvä tieto. Aika harvoin kihti vaivaa. En viitsi juuri syömisiäni valvoa sen vuoksi. Muikkuja toki vältän.

Tuossa vaikutusyhteydessä on jotakin elämälle olennaista. Jos on jotakin hankalaa, siinä voi olla jotakin hyvääkin.

Kukaties tuo pätee lahjoihinkin. Jotta voi olla jossakin asiassa hyvä, pitää kestää jotakin puutetta. En tiedä voiko tällainen kestää tieteellistä tarkastelua. Ehkä ennakkoluulottoman irtonainen ajattelu edellyttää, että ajatukset ja tavarat eivät oikein pysy järjestyksessä. Mene tiedä.




Ei kommentteja: