Pieni ihminen on syntymässä. Tätä elämä on. Äsken olimme hautajaisissa. Äitini nuorin sisko oli saanut jättää tämän maailman vaivat. Nyt on syntymässä pienokainen, joka on äsken haudatun tädin sisaren pojanpojanpoika. Pikkuinen ei ehkä tule koskaan kuulemaan isoisotädistään, mutta sukututkimusmielessä ovat aika läheisiä sukulaisia. Pikkumies ei varmaan koskaan läheisesti käsitä, millaiseen maailmaan tätini syntyi talvisotaa edeltävänä kesänä ja tätini tuskin osasi kuvitella millainen on maailma pikkumiehen elämän ehtoopuolella. Poikani käyttää Facebookissa samaa sukunimeä, joka oli tädilläni tämän häihin asti. Jos poikani virallistaa suhteensa sukunimeen, pikkuinen saattaa joskus kantaa sitä.
Toivon ja rukoilen, että kaikki menee hyvin synnytyksessä. Toivon, että valkeus johdattaa häntä hänen elämässään. Toivon, että vääjäämättömät vastoinkäymiset eivät lannista häntä. Rukoilen, että hän saa kokea merkityksellisen elämän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti