Katsoin äsken Suomen naisjääkiekkomaajoukkueen pelin Venäjää vastaan. Matsi oli MM-kisojen - ne kai tässä onkyseessä - ensimmäinen. Ottelu oli jännittävä, koska aina Suomen päästyä johtoon, Venäjä sai kiinni. Peli ratkesi vasta lopussa.
Tässä on mielestäni eri peli kyseessä kuin miesten jääkiekossa, vaikka osa pelaajista kiekkoileekin miesten sarjoissa. No jaa, jollei eri peli niin ainakin naisten sovellus.
Lajin nuoruuden ja sukupuolten vääjäämättömien fyysisten erojen vuoksi on perusteltua, että naisilla on omat kisat kuten jalkapallossa, lentopallossa ja mitä kaikkea.
Pelaajat, tuomarit ja lähetyksen kaksi selostajaakin olivat naisia. Valmentajat olivat testosterooni-ihmisiä. Ehkäpä lajin vanhetessa koutseiksikin tulee naisia.
Peli on hitaampaa ja yksinkertaisempaa kuin miehillä. Niistä on se etu, että tällainen varttunut katsojakin pysyy paremmin kärräyillä siitä, mitä kaukalossa tapahtuu. Selostuskin on jollakin tavoin lempeää, ehkä pelaajamyönteisempää kuin miehillä. Toivottavasti naiset pitävät mielessään ettei heidän pelinsä tarvitse olla samanlaista kuin miehillä. En tiedä onko naisten peleissä nähty tappeluja. Toivottavasti ei tähän mennessä eikä tulevaisuudessa. Olkaa rakkaat naiset pliis fiksumpia kuin me miehet!
Jos nyt jotakin pitää kritisoida, niin toinen selostajista olisi voinut olla solidaarisempi naissisarilleen ja jättää sanomatta, ettei eräs pelaaja ole ollut kymmenen vuotisella lastensaamistauolla ollut vain sohvalla maannut. Minusta on ikävä asenne kuittailla niille naisille, jotka ovat valinneet päivähoidon sijasta kotihoidon tai päätyneet kotiäideiksi. Niissä hommissa ei taatusti pääse helpolla.
Taidan seurata kisoja ja kannustaa Suomen naisia - mielessäni vain, mitäpä täällä sairaalahuoneessa yksin huutelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti