Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Jännitys nousussa


Katsoin eilen tiedeohjelman Prisma: Kaksi samaa, jossa kerrottiin kaksostutkimuksista. Siinä oli mukana identtiset kaksossisarukset, joista toinen sai leukemian ja toinen ei. Miksi vain toinen sairastui, johtunee siitä, että geneettiset alttiudet ilmeisesti tarvitsevat jonkin aktivoivan tekijän lauetakseen. Sisaruksista toisella oli kai näin käynyt ja toisella ei.

Yllättävää tapauksessa oli se, että kaksossisar ei kelvannut kantasolujen luovuttajaksi. Soluissa pitäisi olla hieman eroakin ilmeisesti, koska prosessin alussa tarvitaan jonkin verran käänteishyljintää mahdollisten vastaanottajalle jääneiden omien solujen tuhoamiseksi.

Tämä tarina päättyi surullisesti, koska sairastunut sisko menehtyi.

Sain muilta syöpäläisiltä sairaalassa vinkin, että tämän viikon Puoli seitsemän-ohjelmissa on käsitelty kaksi kertaa leukemiaan sairastuneen ja niistä selvinneen nuoren miehen tarinaa ja kantasolusiirtoa. Katsoin nuo kohdat ohjelmista ja hieman muutakin. Päähenkilön puoliso kertoi samasta huolesta, joka on minuakin vaivannut. Käytäntö on, että siirre luovutetaan sen antamista edeltävänä päivänä ja välimatka voi olla pitkä. SPR:n kuriiri tuo siirteen luovutuspaikasta sen käyttöpaikkaan. Entä jos matkalla tapahtuu jotakin eikä siirre tule perille? Potilaan immuunijärjestelmä on ajettu alas ja omat solut tuhottu. Kun taannoin kysyin siirrosta kertovalta lääkäriltä asiasta, hän sanoi ettei sellaista ole tapahtunut. Hän ei kuitenkaan kertonut mistään varasuunnitelmasta.

Kaksosten tarina ja tämä siirteen siirtoon liittyvä riski meinaa vaivata mieltäni.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lääkärit & tieto. Siinä yksi tutkimuksen kohde muiden joukkoon lisää! Se perustuu ja ei perustu, se tulee ja ei tule ilmi, sitä saa ja ei saa. Heille potilas voi ja ei voi antaa lisää tietoa. Tiedosta voi ja ei voi keskustella heidän kanssaan. -Minulle lääkäri Antti Heikkilä on yksi parhaista. Hänen kanssaan voi keskustella ja muodostaa tietoa yhdessä, asiakkaan kokemus ja arvelu otetaan huomioon.

Heikki Honkala kirjoitti...

Joo, lääkärin vuorovaikutustaidot ovat tärkeät. Aina on kaksi yksilöllistä ihmistä omine kokemuksineen keskustelemassa. En ole Antti Heikkilän pakeilla käynyt. Kiitos kommentistasi ja aurinkoista kevättä sinulle!

Leena kirjoitti...

Suomessa on paljon hyviä lääkäreitä. Syöpähoitijen aikana tapasin henkilökohtaisesti useita syöpien asiantuntijoita ja samalla potilaiden adipihin perehtyneitä. Näissä oikeissa sairauksissa kuten syövissä tärkeintä mielestäni on asisntuntijuus ja hoitolinjoihin perehtyneisyys, ei niinkään hyvät rupattelu- tai lohdutustaidot.

Heikki Honkala kirjoitti...

Ilman muuta on tärkeintä, että lääkäri osaa parantaa ja lievittää sairauksia. En odota, että lääkäreillä olisi aikaa rupatella mukavia kanssani. Sitä toivon kuitenkin, että hän pystyy ja viitsii kertoa minua koskevat asiat minulle selkeästi ja riittävän perusteellisesti. En väheksyisi sitäkään, että lääkäri osaa luoda suotuisaa mielialaa, vaikka hänen onkin kerrottava asiat niin kuin ne ovat. Juu, on Suomessa paljon hyviä lääkäreitä.