Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Vielä jaksoin

Päivä näytti aurinkoiselta, takana hyvin nukuttu yö eikä neutrofiiliarvokaan voinut vielä olla kovin huono. Jotakin piti tehdä, kun vielä voi. Lähdimme Emmaan, jossa minua kiinnosti erityisesti Ad Reinhardtin näyttely.

Meinasin pakittaa taloyhtiömme A-talon seinään. Tuli mieleen, että ajaminen ei ole hyvä juttu, kun veriarvot huononevat. Onneksi vaimoni suostui rattiin ja hyvin pärjäsikin, vaikka jännitti.

Emman pihalla parkkeeraaminen oli tietenkin maksullista, vaikka on sunnuntai. Easyparkissa ilmoitettiin loppumisajaksi sama mikä oli alkuaika. Se kummastutti. Maksoin varmuuden vuoksi kolikoilla. Kun lopetin Easyparkin parkeerauksen, järjestelmä lopetti sen kuin parkkeeraus olisi ollut päällä. Ota tästä nyt selvää.

Otimme iisisti ja menimme ensin kahvilaan, vaikka tiesimmekin, että meille jäisi vain tunti aikaa.

Näyttely oli kiinnostava. En jaksa kertoa siitä nyt tarkemmin. Kerron huomenna.

Emmassa sai tehdä omaakin taidetta:









Olimme ajatelleet kyläilyä näyttelyvierailun jälkeen, mutta kun ensimmäinen vavanheitto ei tuottanut tulosta, emme ruvenneet kalastelemaan enempää näyttelyn jälkeen vaan ajoimme kotiin.

Väsyttikin. Kiva kuitenkin, että jaksoin katsoa näyttelyn.

Ei kommentteja: