Liikkeellä

Ajelimme Lauttasaaren teollisuusalueen Nordeaan tänään. Ryhdyimme 80-luvulla kyseisellä alueella Veneentekijäntiellä olevan SYP:n asiakkaiksi. Emme ole vaihtaneet pankkia, mutta pankki on vaihtanut nimeään ensin Meritaksi, kun SYP ja KOP yhdistyivät, sitten Merita-Nordbankeniksi - taas fuusion seurauksena ja lopulta nykyiseksi. Matkan varrella toimipiste oli siirtynyt Melkonkadun päähän, joka paikka on myös Lauttasaaren teollisuusalueella. Pankki aikoo muuttaa ensi vuoden alussa pois alueelta Lauttasaaren entisen ostarin paikalle tulevaan kauppakeskukseen.

Olimme sopineet pankkiyhdyshenkilön kanssa puskurilainasta sairauden ja sen jälkeisen ajan tueksi. Kokonaislainasumma on yläkantissa, mutta nostimme siitä vain kymmenesosan, jotta emme tulisi tuhlanneeksi. Tarvitessamme voimme nostaa lisää.

Pankkitoiminta on kovasti muuttunut 80-luvulta. Silloin piti pankissa käydä aika usein hakemassa tyhjiä sekkejä. Nyt ei salissa juuri muita asiakkaita näkynyt. Mitähän ne kaikki toimihenkilöt tekevät?
Jos 80-luvulla tarvittiin lainaa, sovittiin tapaaminen pankinjohtajan kanssa. Hän sitten antoi tai oli antamatta lainaa. Nyt asiat hoidetaan yhdyshenkilön kanssa, jos sattuu olemaan avainasiakas. Jos ei, vastapuoli lienee kuka tahansa vapaa toimihenkilö, joka ei ole erikoistunut avainasiakkaisiin.

Homma hoidettiin, nimet pantiin papereihin. Aikaa meni lähes puoli tuntia, kun vaimoni luottokorttiongelma pantiin kuntoon.

Ajelimme sitten Jätkäsaaressa etsimässä ruokapaikkaa, jonka vaimoni tiesi olevan hyvän. Hän ei ollut käynyt siinä, ei muistanut nimeä eikä osoitetta. Eipä löytynyt. Jätkäsaaresta on tulossa ainutlaatuinen asuinpaikka. Lähes kaikki talot tulevat olemaan uusia. Siksi olemassa olevat rakennukset eivät rajaa sitä, mitä naapuriin voidaan tehdä. Syntymässä on virkistävää arkkitehtuuria. Paikka on nytkin vaikuttava, kun valmiit ja keskeneräiset talot sekä kaikenlainen rakentamisfasiliteetti ovat ovat sulassa sekasotkussa keskenään. Olisi ollut kiva kuvata, kun oli siihen sopiva pilvinen sää. En jaksanut tällä kertaa.

Jotaki Jätkäsaaseen kuitenkin jää - bunkkeri. Joskus, kun harjoitimme maahantuontia, mekin haimme tavaraa bunkkerista. Se oli tuolloin tullivarasto. Nyt se taitaa olla Verkkokaupan hallussa. Jotakin erityistä siihen on tulossa, en vain muista varmaksi, mitä. Olikohan uimahalli?

Vaimo kävi etsimässä kenkiä Fredalta. Ei löytynyt. Ajattelimme sitten käydä syömässä Hertsikassa lähellämme olevassa uudessa paikassa. Päädyimme kuitenkin Herttoniemenrannassa olevaan kebab-paikkaan. Syöpäpotilaan on hiukan ikävä käydä ulkona syömässä. Tuoreet vihannekset pitää jättää annoksesta pois.

Käytin vaimoani vielä kirjastossa. Hän toi minulle Teemu Keskisarjan teoksen Tolvajärven jälkeen. Olin jostakin syystä käsittänyt, että siinäkin kerrottaisiin Viipurinlahden tapahtumista talvisodan lopussa. Kirjan koko nimi onkin Tolvajärven jälkeen Suurtaistelun ihmisten historia. Tuo teema ei minua erityisemmin kiinnosta, mutta ehkä ainakin makustelen, miten Keskisarja kirjoittaa.